Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiinnittynyt Helsingin keskustassa 10. helmikuuta alkaen mieltään osoittaneisiin Irakista ja Afganistanista saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Jatkuuko mielenosoitus vielä pitkään vai vastataanko turvapaikanhakijoiden vaatimuksiin? Mitä sanottavaa antropologialla on protestileiristä ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta?
Erilaisuus ja muutoksen tila ovat tuttuja ja ”helppoja” keskusteluaiheita antropologeille. Paljon keskustelua herättäviä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia on tarkasteltu monelta näkökannalta, mutta tämä työelämätoimituksemme juttu kohdistaa linssinsä aiheen viereen – turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa työskenteleviin ihmisiin.
Paperittomuus on ollut paljon esillä suomalaisessa mediassa, ja taistelu termeistä on lujaa. Sisäministeriö puhuu ”laittomasti maassa olevista”, asiantuntijat ja järjestöt ”paperittomista” ja kirkko ”suojattomista”. Paperittomuus on Euroopassa, ja myös Suomessa, vuosikymmeniä vanha ilmiö. Euroopassa arvellaan asuvan ja työskentelevän useita miljoonia ihmisiä, jotka elävät sosiaaliturvan ulkopuolella. Euroopan Unionin jäsenmaiden on toimittava yksin ja yhdessä paperittomuuden ehkäisemiseksi.
Saavut uuteen kotimaahasi, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteiskuntaan. Jos rappukäytävässäkään ei tervehditä, missä pääsisit juttelemaan paikallisten kanssa? Voiko talvisinkin käydä juoksulenkillä ulkona? Saako uimahalliin mennä burkinissa, tai kuka opettaisi sinut hiihtämään? Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennätyksellisen paljon maahantulijoita. Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen mahdollisimman varhain edesauttavat kotoutumista. Voidaanko uuteen kotimaahan asettumista vauhdittaa jalkapallokentillä, kuntosaleilla ja hiihtoladuilla?
Maahanmuuton hallinnointi on askarruttanut valtaapitäviä kulttuurihistorian alkuhämäristä asti. Monimutkaisia sosio-poliittisia tilanteita pyrittiin jo 5000 vuotta sitten ratkaisemaan muurien rakentamisella.
Miten kulttuuri tulee esiin oikeudenkäynneissä? Miten kulttuurista puhutaan, mitä sillä ehkä tarkoitetaan ja voiko kulttuurilla olla jopa vaikutusta tuomioon? Kun kulttuurisilla tekijöillä pyritään keventämään rikosoikeudellista vastuuta, voidaan puhua kulttuurisesta puolustuksesta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajankohtaisempi monikulttuurisuuden sävyttämissä nykyvaltioissa. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kulttuurinen puolustuksen salliminen rajatuissa tapauksissa voisi johtaa tasavertaisempiin oikeuskäsittelyihin.
