Voidaanko seksityöstä tehdä maailmanlaajuisia yleistyksiä? Miten sitä koskevat lait määritellään ja voidaanko niistä tehdä yleismaailmallisia? Kun asiantuntijat, aktivistit, poliitikot ja ihmisoikeusjärjestöt keskustelevat ja päättävät seksityötä koskevista laeista, on seksityöntekijöiden oma ääni usein kateissa. Silti määritelmällä siitä, kuka on seksikaupan uhri ja kuka omaehtoinen seksityöläinen, on kauaskantoiset seuraukset seksityöntekijöiden oikeuksiin.
Kiinassa pyritään vahvistamaan kommunistista uskoa elvyttämällä termi toveri aktiiviseen käyttöön. Vuosikymmenten varrella puhuttelumuoto on saanut uusia merkityksiä, joista 60-70 -vuotiaat päättäjät eivät välttämättä ole tietoisia.
Kinky-yhteisön bileissä näyttäytyy seksuaalisuuden karnevalistinen ja räikeä puoli. Osallistujat ovat pukeutuneet fetissiasuihin, piiskat viuhuvat ja alistumisesta nauttivat kulkevat kiltisti talutushihnojensa päissä. Kaikki tämä luo turvallisen puolijulkisen tilan yksilöille, joiden yleensä täytyy piilottaa seksuaalisuutensa muulta maailmalta. Miksi kinky-yhteisöä tarvitaan, ja miksi kinkybileet ovat tärkeitä tapahtumia?
Epäneutraalin sukupuolikirjan tarkoitus on esipuheen mukaan nostaa keskusteluun “perinteiset sukupuoliroolit” sekä miesten tasa-arvo -ongelmat. Kirjoittajat vetoavat tieteeseen, tutkimuksiin ja tutkijoihin, mutta tieteellisiä käytäntöjä on vain nimeksi. Kun aiheina on sukupuoli, ”pariutuminen”, valta ja vaihto; ja kun esitetään väitteitä kulttuurista, yhteiskunnasta, ihmisen evoluutiosta ja ihmisyyden perimmäisestä luonteesta, ollaan aiheissa, joita antropologiassa on käsitelty paljon.
Pride-marsseja, Orlandon surmia ja queer-kulttuureita analysoiva kaksiosainen juttusarja jatkuu. Jokainen lesbo, homo ja trans* tietää täsmälleen, missä ei voi suudella, missä pitää irrottaa käsi kädestä, missä voi pukeutua ja elehtiä queeristi, missä voi flirttailla, kenen silmissä katseen voi antaa viipyä ja kenelle voi kertoa elämästään yksityiskohtia. Joskus kuitenkin sattuu erheitä, tai iskee halu haastaa rajoja tietoisesti. Tulos voi olla suoran tai epäsuoran väkivallan kohteeksi joutuminen.
Näkyminen Pride-paraatissa on muuttunut viime vuosina syvästi poliittiseksi esimerkiksi monille sateenkaariperheille, HIV+-järjestöille ja trans*-ihmisille. Miksi osa yhteisöä kieltäytyy olemasta mukana Priden spektaakkelissa?