Mikroaggressiot ovat osa laajempaa sosiaalista ilmiötä, jossa pienet arkipäiväiset eleet, kuten huomautukset ja katseet, heijastavat vallitsevia valtasuhteita. Ne osoittavat, kuka koetaan ‘vieraaksi’ ja ulkopuoliseksi, ja kenellä on valta määritellä sisä- ja ulkopuolisuutta. Mikroaggressio viestittää sen kohteelle, että hän on erilainen.
Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi hiljan tutkimuksen, jossa kartoitettiin suomalaisten asenteita eri ihmisryhmiin kohdistuvien nimitysten sopivuudesta julkiseen keskusteluun. Päällisin puolin tutkimus ja sen tulokset vaikuttavat suoraviivaisilta, muta tulosten näennäinen yksiselitteisyys kuitenkin kätkee taakseen nimittelyn sallittavuudesta Suomessa pitkään jatkuneen kiivaan keskustelun.
Israel on pitänyt jo toiset vaalit lyhyen ajan sisään. Palestiinalaisille vaalitulos ei lupaa parannusta vaikka Netanyahun aikakausi saattaakin päättyä.
Elokuussa 2019 USA:ssa tapahtuneiden joukkoampumisten jälkeen valkoista ylivaltaa ja äärioikeistoa on pohdittu mediassa myös Suomessa. Valtamediat käsittelevät valkoista ylivaltaa usein yhteiskunnallisten rakenteiden ulkopuolella toimivana äärioikeistolaisena ideologiana, joka uhkaa länsimaisen sivistysvaltion periaatteita. Ongelman ulkoistamisen sijaan sitä tulisi tarkastella historiallisesti rakentuneiden etnosentristen hierarkioiden ja vaaleaihoisten nauttimien etuoikeuksien kautta.
Kesäkuun pride-kulkueesta on tullut kansainvälinen ilmiö, vuosittainen rituaali, joka viittaa myyttiseen hetkeen LGBTIQ-historiassa. 28.6.1969 New Yorkin Greenwich Villagessa sijaitsevaan homobaari Stonewall Inniin tehtiin ratsia. Ratsioihin ja sortoon kyllästyneet asiakkaat nousivat vastustamaan epäoikeudenmukaista kohtelua.
Meksikossa suomalaisena naisena eläessä tulee tyypitellyksi voimakkaasti sukupuolen ja ihonvärin mukaan. Käsitykset sekä sukupuolesta että etnisyydestä vaihtelevat kuitenkin kulttuurikohtaisesti. Millaisia ovat Meksikon vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten näkemykset naiseudesta ja tasa-arvosta?