Erilaisuus ja muutoksen tila ovat tuttuja ja ”helppoja” keskusteluaiheita antropologeille. Paljon keskustelua herättäviä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia on tarkasteltu monelta näkökannalta, mutta tämä työelämätoimituksemme juttu kohdistaa linssinsä aiheen viereen – turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa työskenteleviin ihmisiin.
Pride-marsseja, Orlandon surmia ja queer-kulttuureita analysoiva kaksiosainen juttusarja jatkuu. Jokainen lesbo, homo ja trans* tietää täsmälleen, missä ei voi suudella, missä pitää irrottaa käsi kädestä, missä voi pukeutua ja elehtiä queeristi, missä voi flirttailla, kenen silmissä katseen voi antaa viipyä ja kenelle voi kertoa elämästään yksityiskohtia. Joskus kuitenkin sattuu erheitä, tai iskee halu haastaa rajoja tietoisesti. Tulos voi olla suoran tai epäsuoran väkivallan kohteeksi joutuminen.
Näkyminen Pride-paraatissa on muuttunut viime vuosina syvästi poliittiseksi esimerkiksi monille sateenkaariperheille, HIV+-järjestöille ja trans*-ihmisille. Miksi osa yhteisöä kieltäytyy olemasta mukana Priden spektaakkelissa?
Sosiaalinen media on mahdollistanut erilaisten sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen ja luomisen ennennäkemättömällä tavalla. Ulkosuomalaiset ovat tarttuneet somen tarjoamaan mahdollisuuteen rakentaa suomalaisia yhteisöjä Suomen ulkopuolella. Miksi yhteisöllisyys suomalaisten kesken on niin tärkeää myös vapaaehtoisesti synnyinmaansa jättäneille? Ja mitä kummaa näissä ulkosuomalaisten ryhmissä sitten oikein pulistaan päivästä toiseen? Entä mitä tekemistä on kulttuurishokilla tämän kaiken kanssa?
Kuinka moni tietää, mitä kaikkea romanien pukeutumiseen liittyy? Muoti vaikutaa romanienkin pukeutumistyyliin, joka on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Pukeutumisen säännön- ja yhdenmukaisuus romanien keskuudessa on kuitenkin säilynyt. Tietynlaiset pukeutumissäännöt merkitsevät romaneille pääasiassa kolmea eri asiaa: kunnioittamiseen liittyvää häveliäisyyttä, puhtauskäsityksiä sekä näkyvästi ilmaistua etnistä identiteettiä. Pukeutumisen kautta yksilö ilmoittaa muille kuuluvansa yhteisöön, vahvistaa omaa paikkaansa yhteisön jäsenenä ja muodostaa tätä kautta henkilökohtaista kulttuurista identiteettiään.