Imetystä tutkinut antropologi epävarmoille vanhemmille: “Rentoutukaa!”
Rintaruokinnan muuttuvat trendit ovat esimerkki siitä, kuinka lapsia on kasvatettu lukuisin erilaisin tavoin eri maailmankolkissa historian. Lue lisää
Rintaruokinnan muuttuvat trendit ovat esimerkki siitä, kuinka lapsia on kasvatettu lukuisin erilaisin tavoin eri maailmankolkissa historian. Lue lisää
Jos biologiset vanhemmat eivät jostain syystä kykene huolehtimaan lapsestaan tai menehtyvät, lapsen saattaa kasvattaa adoptiovanhempi. Adoptiota tapahtuu myös muista syistä. Polynesialaisissa yhteiskunnissa, kuten Havaijilla, tunnetaan lahjaan pohjaava adoptio.
Suomalainen yhteiskunta rakentuu voimakkaasti ydinperheen ympärille. Tähän ydinperheeseen lasketaan perinteisesti kuuluvaksi lapset ja vanhemmat - siis äiti ja isä. Avioerojen, yksinhuoltajuuden ja uusperheiden yleistyminen sekä erityisesti samansukupuolisten liittojen laillinen hyväksyminen on muuttanut ydinperheen raameja. Nykypäivänä meidän onkin helpompaa omaksua antropologille tuttu näkökulma: äitiys ja isyys ovat sosiaalisesti rakentuneita kategorioita. Kuka siis on isä, ja mikä on hänen merkityksensä?
Nopeasti ajatellen voisi luulla, että “äiti” on itsestäänselvä ja biologiaan pohjaava rooli: äiti on se, joka synnyttää lapsen. Mutta hetkinen - adoptioäiti on niin ikään äiti. Niin on myös naisparista se, joka ei kanna ja synnytä yhteistä lasta. Erilaisia äidin määritelmiä löytyykin maailmalta suuri kirjo.
Syyskuun ensimmäisellä viikolla syvennytään vanhemmuuteen antropologian silmin. Tältä sivulta löydät kaikki vanhemmuutta käsittelevät. Lue lisää