“Kansa on puhunut – pulinat pois”, totesi väistyvä pääministeri Juha Sipilä, kun eduskuntavaalien tulos selvisi Yleisradion suorassa tv-lähetyksessä. Vaalivalvojaiset on merkittävä mediatapahtuma, jonka puitteissa jännitetään poliittisen vallan vaihtumista sekä rituaali, joka kestonsa ajaksi yhdistää sekä poliittisen eliitin että tavalliset kansalaiset yhtenäiseksi kansakunnaksi.
Tasa-arvoinen peruskoulu on ollut kiistämätön osa Suomen menestystarinaa. Siitä on muodostunut kansallinen ylpeyden aihe ja vientituote. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten asema kouluissa on kuitenkin paljastanut järjestelmän valuviat ja tasa-arvon tuottamisessa ilmenevät sosiaaliset railot.
Miten ruoka liittyy aikaan ja identiteettiin? Mitä tällä hetkellä kirjoitetaan ilmaston ja ruoan suhteesta – entä ravinnosta ja terveydestä? Antropologi Marianna Keisalo sukelsi suomalaisen median ruokakirjoituksiin, ja esittelee tässä artikkelissa etnografisia havaintojaan.
Perustulosta on käyty viime vuosina paljon keskustelua, mutta aihetta on pohdittu jo vuosisatoja. Argumentit perustulon puolesta ja sitä vastaan paljastavat paljon keskustelijoiden maailmankuvasta ja ihmiskäsityksestä.
Siirtomaa-ajoista lähtien kauneutta on pidetty Latinalaisessa Amerikassa naisen tärkeimpänä pääomana avioliitto- ja työmarkkinoilla. Melba Escobarin kirja Kauneussalonki paljastaa, kuinka rodullistetut kauneusihanteet ovat edelleen sidoksissa sosiaaliseen luokkaan. Teos pohtii, onko kauneus sittenkin kirous.
Kuka on ruotsinsuomalainen? Termistä päätellen kyseessä voisi olla Ruotsissa asuva suomalainen. Mutta onko vaikkapa Ruotsissa opintojaan suorittava suomalainen ruotsinsuomalainen?