Antropologiasta apua sähköpotkulautojen aiheuttamaan liikennekaaokseen

Sähköpotkulaudat ruuh­kaut­ta­vat päi­vys­tyk­set ja tukkivat jal­ka­käy­tä­vät. Ongelmavyyhdin set­vi­mi­nen vaatii mik­ro­ta­son havain­to­jen yhdis­tä­mis­tä laa­jem­paan kult­tuu­ri­seen kon­teks­tiin.

Kevät saapuu taas, ja sen myötä paluun tekevät säh­kö­pot­ku­lau­dat. Menopelit ovat val­loit­ta­neet kau­pun­kien kadut kir­jai­mel­li­ses­ti ryminällä. Vuoden 2021 touko-kesä­kuus­sa pel­käs­tään Meilahden sairaalan päi­vys­tyk­seen päätyi HUS:n mukaan pai­kat­ta­vak­si 143 säh­kö­pot­ku­lau­taon­net­to­muu­des­sa louk­kaan­tu­nut­ta. Määrä on kak­sin­ker­tai­nen pyö­räi­li­jöi­hin ver­rat­tu­na. Vaaratilanteita tuottavat myös väärin pysä­köi­dyt pot­ku­lau­dat, joista on keskelle katua park­kee­rat­tui­na haittaa eri­tyi­ses­ti näkö­vam­mai­sil­le ja lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le.


Hanka­luuk­sis­ta huo­li­mat­ta säh­kö­pot­ku­lau­dat vai­kut­ta­vat tulleen jää­däk­seen. Teknologisen kehi­tyk­sen edessä alis­tu­maan pakotetut kaupungit ovat vaih­te­le­val­la menes­tyk­sel­lä koet­ta­neet keksiä rat­kai­su­ja tilan­tee­seen.


Turussa pitkin poikin jätet­ty­jen lautojen tuottamia ongelmia yri­tet­tiin viime kesänä selättää katuun maa­lat­tu­jen pienten park­ki­ruu­tu­jen avulla. Sympaattista? Toki. Toimivaa? Siinä ja siinä. Parkkiruutukokeilua arvioi­neen raportin mukaan osa pysä­köin­ti­pai­kois­ta toimi hyvin, osa jäi ole­mat­to­mal­le käytölle ja osa ruuh­kau­tui pahoin.


Helsin­gis­sä puo­les­taan pää­tet­tiin viime syksynä poistaa säh­kö­pot­ku­lau­dat käytöstä vii­kon­lop­pu­öik­si, alko­ho­lil­la kun näyttäisi olevan tekemistä etenkin yöllisten onnet­to­muuk­sien kanssa. Esiin nos­tet­tiin myös ajatus kuskien pro­mil­le­ra­jois­ta, jolloin poliisi voisi sakottaa huma­la­päis­sään hur­jas­te­le­via. Tämäkään tuskin on oikotie onneen. Kööpenhaminassa vuonna 2020 säh­kö­pot­ku­lau­dat kiel­let­tiin toviksi kokonaan lau­tai­li­joil­le ase­te­tuis­ta pro­mil­le­ra­jois­ta huo­li­mat­ta. Syynä olivat pot­ku­lau­to­jen pysä­köin­tiin liit­ty­neet ongelmat.


Samalla lii­ken­ne­jär­jes­tel­mät ja ‑kult­tuu­rit vaih­te­le­vat maasta ja kau­pun­gis­ta toiseen. Vaikka mallia pot­ku­lau­taon­gel­man rat­kai­suun voidaan ottaa muualla tehdyistä pää­tök­sis­tä, eivät köö­pen­ha­mi­na­lais­ten lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­sen pohjalta tehdyt ratkaisut siirry sel­lai­se­naan Helsinkiin. Kulttuurisen kon­teks­tin ymmär­tä­mi­nen on avai­na­se­mas­sa, kun lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­seen liittyviä ongelmia lähdetään ratkomaan.


Lisäksi tarvitaan silmää ensi­nä­ke­mäl­lä mität­tö­mil­tä vai­kut­ta­vien yksi­tyis­koh­tien huo­mioi­mi­seen. Esimerkiksi Turun park­ki­ruu­tu­ko­kei­lun puit­teis­sa havait­tiin, ettei säh­kö­pot­ku­lau­dan kanssa maltettu seisoa lii­ken­ne­va­lois­sa tak­sa­mit­ta­rin rak­sut­taes­sa vaan mää­rä­tyil­le park­kia­lueil­le pysä­köi­mi­sen sijaan laudat hylättiin suo­ja­tei­den tuntumaan.


Hetkinen, hetkinen. Takkuavia käyt­tö­ko­ke­muk­sia ja kult­tuu­ri­si­don­nai­sia käy­tös­mal­le­ja? Ihmisen ja tek­no­lo­gian välistä vuo­ro­vai­ku­tus­ta? Uudenlaisia tapoja liikkua kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä? Tilanne suo­ras­taan huutaa etno­gra­fis­ta analyysiä!


Liikenne on paitsi infra­struk­tuu­ria ja tek­no­lo­gi­aa myös sosi­aa­li­nen jär­jes­tel­mä, jossa sosi­aa­li­set rakenteet ohjaavat liik­ku­mi­sen suuntaa ja muotoja. Istanbulin lii­ken­ne­ruuh­kia tutkineen ant­ro­po­lo­gi Berna Yazicin mukaan lii­ken­teen voidaan nähdä toistavan talou­del­li­sen eriar­voi­suu­den hie­rar­kioi­ta. Sähköpotkulautailun kon­teks­tis­sa voidaan kysyä, kenellä on mah­dol­li­suus käyttää hintavia pal­ve­lui­ta. Entä kenen ehdoilla infra­struk­tuu­ria ja sääntelyä kehi­te­tään – aamu­vuo­roon suun­taa­van työ­mat­kai­li­jan, baarista pik­ku­tun­neil­la kotiu­tu­van hurjapään vai kaupunkia kaikessa rauhassa tut­kis­ke­le­van turistin?


Sähkö­pot­ku­lau­tai­lu on suh­teel­li­sen tuore ilmiö, joten ant­ro­po­lo­gis­ta analyysiä aiheesta joudutaan vielä odot­ta­maan. Sen sijaan pyöräilyä on tutkittu varsin paljon. Kaupunkitutkija Jonas Larsenin mukaan tutkijan oma­koh­tais­ta koke­muk­sis­ta ammentava autoet­no­gra­fia on erityisen sopiva metodi pyöräilyn tut­ki­mi­seen. Liikenteen seassa navi­goi­mi­nen vaatii pyö­räi­li­jäl­tä lii­ken­ne­sään­tö­jen tun­te­mi­sen lisäksi sopeu­tu­mis­ta lii­ken­ne­vir­ran rytmiin muiden tien­käyt­tä­jien liikkeitä tul­kit­se­mal­la ja enna­koi­mal­la. Tällaiset lii­ken­ne­tai­dot ovat usein ruu­miil­lis­tu­nei­ta ja intui­tii­vi­sia, ja niiden tun­nis­ta­mi­nen ilman oma­koh­tai­sen koke­muk­sen tuomaa tie­tä­mys­tä saattaa siksi olla haastavaa.


Ihmis­läh­töi­sen kehi­ty­sot­teen hal­lit­se­va ant­ro­po­lo­gi ottaisi empimättä säh­kö­pot­ku­lau­taa sarvista ja havain­noi­si katuin­fra­struk­tuu­rin toi­mi­vuut­ta palvelun käyttäjän näkö­kul­mas­ta ris­ki­paik­ko­jen kar­toit­ta­mi­sek­si. Osallistuvaan havain­noin­tiin tut­ki­mus­ken­täl­lä tottunut ant­ro­po­lo­gi ei kavah­tai­si myöskään aamuöisiä päi­vys­tys­vuo­ro­ja bile­ka­tu­jen tun­tu­mas­sa. Jos halutaan selvittää mitä pot­ku­lau­dan päälle kostean illan päät­teek­si hyppäävän juhlijan päässä liikkuu, sitä kannattaa kysyä häneltä itseltään.


Antro­po­lo­gian lii­ken­ne­tek­no­lo­gial­le tarjoamat mah­dol­li­suu­det on hoksattu myös auto­val­mis­ta­ja Nissanilla, jossa itseoh­jau­tu­via autoja on ollut mukana kehit­tä­mäs­sä ant­ro­po­lo­gi Melissa Cefkin. Tässäpä vinkki sekä pot­ku­lau­tay­ri­tyk­sil­le että onnet­to­muus­ti­las­tois­ta huo­les­tu­neil­le viran­omai­sil­le: palkatkaa rivei­hin­ne ant­ro­po­lo­gi, jos sellaista ei sieltä vielä löydy!

Kirjoittaja

Maija Karakoski opiskelee sosiaali- ja kulttuuriantropologiaa Helsingin yliopistossa. Hän on viittä vaille valmis valtiotieteiden kandidaatti, jota innostavat tieteen, taiteen ja aktivismin leikkauspinnoille sijoittuvat kysymykset.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kaahailu – puhekielellä tafheet – muutti ajoittain Saudi-Arabian pääkaupunki Riadin keskustan pääkadut kilparadoiksi, joiden varsilla poikien ja nuorten miesten joukot seurasivat uhkarohkeita ajoesityksiä.

Tutkijan työ on minulle kutsumus tai eräänlainen riippuvuus. Toimeentulon kannalta tutkijanura on kuitenkin epävarma: rahoituskaudet ovat lyhyitä ja työttömyysjaksot todennäköisiä. Tämä on ajanut minut ja monet muut pohtimaan vaihtoehtoista uraa.