Arkisto

Suomalaisuuden sukupuoli

16.6.20163.10.2018
tehnyt Ninnu Koskenalho ja Saara Toukolehto
Seksuaalisuus ja sukupuoli

Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteiskuntaa kuohuttavia ajankohtaisia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensimmäisen esityskautensa päätteeksi antropologisen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajankohtainen, kiistanalainen ja vaikeasti määriteltävä asia: suomalaisuus. Jaksossa kulminoituivat sarjan vahvuudet ja heikkoudet. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tasapuolisesti ääneen tässä viimeisessä jaksossa – tai sarjassa ylipäänsä?

Työruumis taipuu palvelutalouden asentoihin

14.6.201624.5.2019
tehnyt Taina Kinnunen
Työelämä

Rekrytointikonsultit ovat työmarkkinoiden portinvartijoita. He etsivät toimeksiannon tehneelle asiakasyritykselle lupaavimmat ehdokkaat avoimeksi julistettuun tehtävään. Heidän joukostaan pitäisi löytyä se sopiva persoona, ”hyvä tyyppi”, jollaisen konsulttien mukaan kaikki organisaatiot haluavat nykyisin palkata. Mitä hyvällä tyypillä tarkoitetaan ja mistä konsultit tunnistavat sellaisen?

Irtoavat osamme

12.6.20168.11.2017
tehnyt Emmi Huhtaniemi
Kulttuurishokki

Eräiden Mongolian ja Alaskan alkuperäisväestöjen keskuudessa lapsen suusta irronnut maitohammas piilotetaan ruokaan. Sitten ruoka syötetään koiralle.

Ihminen on sitä, kenen kanssa hän syö

2.6.201630.7.2022
tehnyt Ninnu Koskenalho
Perhe ja koti, Keho ja terveys, Kommentit

Tiistainen Arman Pohjantähden alla käsitteli aihetta, joka on jokaiselle läheinen: ravintoa. Keskustelun ytimessä oli se, voiko ruokavaliolla ennaltaehkäistä tai parantaa sairauksia. Siitä, mikä on ihmiselle hyvää ja oikeaa ravintoa on olemassa valtava määrä mielipiteitä. Niin on myös siitä, millä kriteereillä hyvä ravinto määritellään. Länsimaiselle ajattelulle tyypillinen tapa tarkastella ravintoa fyysisen terveyden ja mitattavien, fysiologisten prosessien kautta ei ole ainoa tapa hahmottaa ravinnon ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä.

Kirkosta kotipiiriin

31.5.20168.3.2017
tehnyt Johanna Lindh
Henkisyys

Moni 2010-luvun suomalaiskristitty harjoittaa uskoaan useiden uskonyhteisöjen tilaisuuksissa, yhteiskristillisissä tapahtumissa tai eri tunnustuskuntiin kuuluvien uskovien keskenään järjestämissä kotikokouksissa sen sijaan, että osallistuisi vain oman kirkkonsa toimintaan. Nämä kristityt eivät kutsu itseään uskovaisiksi vaan uskoviksi ja katsovat, ettei heillä ole uskontoa vaan usko. Seurakunnan he käsittävät omaa tunnustuskuntaa laajemmaksi kristittyjen yhteisöksi, johon kuuluvat kaikki jokseenkin samoin uskovat. Kutsun tällaisia uskovia poikkikristillisiksi, sillä he toimivat kristillisten yhteisöjen perinteisten käyttäytymismallien vastaisesti.

Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikka

27.5.201615.10.2018
tehnyt Saara Toukolehto
Politiikka ja talous, Vähemmistöt ja alakulttuurit

17.5.2016 esitetyssä Arman Pohjantähden alla -jaksossa käsiteltiin turvapaikanhakijoita. Arman pyrki selvittämään, miten Euroopan pakolaiskriisiin suhtaudutaan Suomessa, ja mihin yltävät yhtäältä lähimmäisenrakkaus ja toisaalta muukalaisviha. Dokumentissa tehdyssä katugallupissa välittyy voimakkaasti epäilyksen ilmapiiri, jossa turvapaikanhakijoihin viitataan rikollisina tai niin kutsuttuina elintasopakolaisina. Epäluuloinen asenne tuntuu ohjaavan myös maahanmuuttopoliittista päätöksentekoa. Viime aikoina on uutisoitu perheenyhdistämisen vaikeutumisesta entisestään ja joidenkin konfliktimaiden luokittelusta turvallisiksi Maahanmuuttoviraston toimesta. Antropologisissa tutkimuksissa nousee keskiöön poliittisen ilmapiirin vaikutus laintulkintaan ja käytännön maahanmuuttopolitiikkaan.