Räp-muusikoiden osallistumista yhteiskunnalliseen debattiin Mosambikin pääkaupungissa Maputossa tutkinut kulttuuritieteiden tohtoriopiskelija, tiedetoimittaja ja kolumnisti Janne Rantala kirjoittaa kolumnissaan afrikkalaisen musiikin tahtilajeista, ja niiden parantavasta voimasta henkilökohtaisten kokemuksiensa pohjalta. Millainen voima musiikilla voikaan olla?
Pelastakaa Lapset -järjestön vuosittain julkaiseman Maailman äitien tila -raportin mukaan Suomi oli vuosina 2013 ja 2014 maailman paras maa olla äiti. Yhtä ylistävästi ei kuitenkaan voi puhua suomalaista äitiyttä ympäröivästä kulttuurista. Aihepiiriin tutkimuksen kautta perehtynyt antropologi näkee suomalaisessa äitiyskulttuurissa muutaman perusteellisen valuvian, joiden takia erityisesti äitiyteen sopeutuminen voi Suomessa olla erityisen vaikeaa. Miksi ja mitkä kulttuurimme piirteet voivat olla haitaksi äitien henkiselle hyvinvoinnille?
Jukka Poika, Raappana, Nopsajalka, jne. Suomireggae on kiistatta noussut yhdeksi 2000-luvun merkittävimmäksi kotimaiseksi musiikki-ilmiöksi, joka on tuonut nuorison soittolistoille iskelmämusiikille tyypillisiä lyyrisiä teemoja. Mistä suomireggae on tulossa ja mihin se on matkalla? Väitöskirjatutkimuksessaan reggae-musiikkiin perehtynyt Tuomas Järvenpää pohtii artikkelissa suomalaisen reggaen kaukokaipuuta sen karibialaista ja kotimaista historiallista taustaa vasten. Kuinka käy valkoiselta mieheltä reggae?
Ruokatottumuksemme, kuten lihansyönti, ovat osa kulttuuria. Yhden yhteiskunnan ravitsemusohjeet eivät välttämättä toimi toisessa, sillä perspektiivi terveyteen, ruokavalioon ja lihaan vaihtelee suuresti. Esimerkiksi aliravitsemuksesta kärsivällä Itä-Timorilla lihaa syödään vain aniharvoin kulttuurisesti merkittävien seremonioiden yhteydessä. Vaikka lihan osuutta ruokavaliossa olisi mahdollista kasvattaa, estävät kulttuuriset käytännöt useimmiten muutoksen ruokavaliossa. Yhdysvalloissa liha puolestaan kuuluu päivittäiseen ruokavalioon ja sitä syödään…
Suuri osa ihmisten välisten kiistojen ja väittelyiden ratkaisusta on peräisin Googlen hakukoneesta. Yhtenä maailman suurimpana työnantajana Googlella on palkkalistoillaan valtava määrä eri aiheisiin erikoistuneita sosiaalitieteilijöitä, ja AntroBlogi onnistui jututtamaan yhtä heistä. Ironisesti juuri Googlen hakukone vaikutti tälläkin kertaa oikean haastateltavan löytämiseen: Dan Russell on ”hakuantropologi” Googlella, missä hänen tehtävänään on ymmärtää ihmisen ja hakukoneen välistä yhteyttä ja vuorovaikutusta.
Nepalin maanjäristyksissä huhti-toukokuussa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja loukkaantui 22 300. Tuhoutuneita ja vahingoittuneita taloja on 750 000.
Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein linkittyvät tärkeisiin ihmissuhteisiin. Talot eivät olekaan pelkästään materiaalisia rakennelmia, sillä niiden merkitykset ovat tiiviisti kiinni sosiaalisissa suhteissa sekä kulttuurisessa kontekstissa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidettyjen rakennusten merkitys huomataan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten maanjäristyksen jälkeen.