Poliittinen ja symbolinen susi
Susikeskustelu on Suomessa poikkeuksellisen kiihkeää. Susi symboloi erilaisia, keskenään ristiriitaisia tapoja arvottaa luontoa.
Susikeskustelu on Suomessa poikkeuksellisen kiihkeää. Susi symboloi erilaisia, keskenään ristiriitaisia tapoja arvottaa luontoa.
Tehokas tapa hidastaa uusien koronavarianttien syntyä olisi lisätä rokotuskattavuutta koko maailmassa. Asiantuntijat ovatkin jo vuoden ajan rummuttaneet koronarokotteiden patenttien vapauttamisen puolesta, jotta rokotteiden hinta laskisi ja tuotanto kasvaisi. Patenttien purku edellyttäisi Maailman kauppajärjestön (WTO) päätöstä, jonka Euroopan komissio on yhdellä äänellään pysäyttänyt. Suomi ja muut pienet EU-maat voisivat halutessaan kerätä voimansa ajaakseen patenttien purkua.
Sophia-robotti esitetään kehittyneenä tekoälynä, mutta hänen puheensa ja haastattelunsa ovat käsikirjoitettuja. Koska Sophia on suosittu esiintyjä, eivät tapahtumanjärjestäjät yleensä kyseenalaista hänen taitojaan.
Nenäpäivää on kritisoitu jonkin verran Suomessa, ja sen kansainvälistä konseptia sitäkin rajummin. Kritiikin kohteena on usein asetelma, jossa länsimaalainen julkkis lähetetään globaaliin etelään todistamaan kurjuutta. Suomalaisten lähettäminen Afrikan köyhimpiin kyliin ei kuitenkaan ole konseptin ainoa ongelma.
Ecoferia on luomutuottajien yhteisö, jonka jäsenet ovat keskenään kuin perhettä. Pääoman kerryttäminen ei yhteisöä kiinnosta, vaan keskeistä on jakaminen – hyvä elämä.
Nykyisessä ”maahanmuuttokriittisessä” keskustelussa pyritään irrottautumaan rasismin käsitteestä nostamalla keskusteluun uskonto- ja kulttuurieroja “rodun” sijaan. Poliittinen oikeisto on kehittänyt uusrasistisen retoriikan, jossa turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat koetaan uhkaksi niin sanotulle kansalliselle yhtenäisyydelle. Ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä ‘kulttuurifundamentalismi’, ja sen keskeisenä elementtinä näyttäytyy ksenofobia eli vieraan pelko.