Viime viikolla uutisoitiin hätkähdyttävästä tieteellisestä läpimurrosta: sian sydän onnistuttiin siirtämään ensimmäistä kertaa elävään ihmiseen Yhdysvalloissa. Vaikka lääketieteen näkökulmasta leikkaus on saatu päätökseen, sian sydämen sosiaalinen matka on vasta alussa.
Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat.
Susikeskustelu on Suomessa poikkeuksellisen kiihkeää. Susi symboloi erilaisia, keskenään ristiriitaisia tapoja arvottaa luontoa.
Tehokas tapa hidastaa uusien koronavarianttien syntyä olisi lisätä rokotuskattavuutta koko maailmassa. Asiantuntijat ovatkin jo vuoden ajan rummuttaneet koronarokotteiden patenttien vapauttamisen puolesta, jotta rokotteiden hinta laskisi ja tuotanto kasvaisi. Patenttien purku edellyttäisi Maailman kauppajärjestön (WTO) päätöstä, jonka Euroopan komissio on yhdellä äänellään pysäyttänyt. Suomi ja muut pienet EU-maat voisivat halutessaan kerätä voimansa ajaakseen patenttien purkua.
Sophia-robotti esitetään kehittyneenä tekoälynä, mutta hänen puheensa ja haastattelunsa ovat käsikirjoitettuja. Koska Sophia on suosittu esiintyjä, eivät tapahtumanjärjestäjät yleensä kyseenalaista hänen taitojaan.
Nenäpäivää on kritisoitu jonkin verran Suomessa, ja sen kansainvälistä konseptia sitäkin rajummin. Kritiikin kohteena on usein asetelma, jossa länsimaalainen julkkis lähetetään globaaliin etelään todistamaan kurjuutta. Suomalaisten lähettäminen Afrikan köyhimpiin kyliin ei kuitenkaan ole konseptin ainoa ongelma.