Suomen passin sivuja koristavat nykyisin valokuvat Lapin luonnosta. Useat näkymistä ovat Saamenmaalta, johon kuuluvia alueita Suomen valtio on liittänyt osakseen sulauttamispolitiikkaa ja asuttajakolonialismia harjoittamalla.
Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin.
Tornion-Haaparannan kaksoiskaupunki sijaitsee Suomen ja Ruotsin välisen rajan molemmin puolin. Huolimatta kaupungin halkaisevasta rajasta, alueen asukkaat ovat tähän asti muodostaneet yhtenäisen yhteisön. Koronapandemian aikainen rajan vahvistaminen kuitenkin aiheutti kansallista eriytyneisyyttä ja jopa vihanpitoa alueella.
Suomenruotsalaisuus identiteettinä ja kulttuurina on vaikeasti määriteltävissä, mutta se luo perustan minuudelle ja ryhmään kuulumiselle.
Suurin osa maailman väestöstä on kaksi- tai monikielisiä. Miten hyvin kieliä pitää osata, jotta voi sanoa olevansa kaksikielinen? Miten kahden kielen puhuminen pienestä pitäen voi olla identiteetin kannalta niin merkittävää?
Ilmastonmuutos on paitsi ekologinen, myös perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen kriisi, joka liittyy erityisesti vauraiden teollistuneiden maiden kestämättömiin elintapoihin. Ilmastonmuutoksen antropologia lähestyykin ilmastonmuutosta suhteessa rakenteelliseen epätasa-arvoon.