Steinerpedagogiset varhaiskasvattajat kokevat lasten muuttuneen viime vuosikymmenten aikana. Yhä useammat lapset “tietävät kaikesta kaiken ja puhuvat kuin pienet aikuiset” mutta eivät liity leikkiin, eivät selviä vastoinkäymisistä, eivätkä osaa käyttää käsiään. Näin käy, kun yhteiskunta keskittyy älyyn, tietoon ja tuottavuuteen.
Dokumentaarista elokuvaa ja antropologiaa yhdistää yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelu heidän näkökulmastaan, joita ilmiöt koskettavat. Työkentällä-haastattelussa elokuvantekijä Elina Talvensaari kertoo, kuinka antropologia on läsnä hänen elokuvallisessa katseessaan.…
Verkossa yhteisöllisesti kehitellyt kauhutarinat pyrkivät vaikuttamaan aidoilta ja hämärtämään fiktion ja todellisuuden rajoja. Kaupalliset tahot ja omaehtoiset yhteisöt ruokkivat toisiaan, ja kysymykset omistajuudesta muuttuvat epäselviksi. Kenelle kauhu kuuluu?
Toisinaan elämä vetää vastakkaisiin suuntiin. Maija Lassilan uralla yhdistyvät hänen kaksi intohimoaan, kuvataide sekä antropologia. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, miten keskenään erilaiset lähestymistavat kietoutuvat yhteisen teeman ympärille.
Etnografinen elokuvafestivaali Cultureels siirtyy huhtikuussa virtuaaliseksi. Millaisia elokuvia yhteiskunnallisista aiheista kiinnostuneelle katsojalle on tarjolla? Millaisia ajatuksia niiden aiheet herättävät? Elokuvien suurkuluttaja esittää näkemyksensä festarin viidestä kiinnostavimmasta tärpistä.
Kuukautiset olivat häpeällinen ja piilotettava asia vielä silloin, kun ensimmäisiä tehdasvalmisteisia kuukautissiteitä alettiin mainostaa Suomessa 1900-luvun alussa. Kuukautistuotteiden markkinoinnilla on ollut keskeinen rooli kuukautiskäsitysten muokkaamisessa länsimaissa ja kaupallisuus määrittää edelleen julkista puhetta asiasta. Nyt “kuukautisvallankumous” sekä murtaa tabuja että luo pohjaa uudenlaiselle bisnekselle kuukautisten ympärillä.