Monilajinen antropologia
Monilajinen antropologia tarkastelee ihmisen ja muiden elollisten välistä vuorovaikutusta. Sen perusidea on lähestyä muunlajisia eliöitä aktiivisina osallistujina ihmisyhteisöjen elämään eikä vain ruokana, välineinä tai…
Arkisto
Marshall Sahlins ja radikaalin kulttuurieron antropologia
Marshall Sahlins (1930–2021) oli yksi antropologian kaikkien aikojen merkittävimmistä ajattelijoista sekä periaatteitaan tarpeen tullen ärhäkästikin puolustava idealisti ja aktivisti. Teoreetikkona Sahlinsia kiinnostivat erityisesti kulttuurierot, historiallinen…
Hilma Granqvist, etnografisen kenttätyön edelläkävijä
Hilma Granqvist on yksi antropologisen kenttätyön uranuurtajista, mutta hänen tutkimuksensa jäi aikanaan vähälle huomiolle. Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuran ja Suomen Lähi-Idän instituutin järjestämässä tapahtumassa sukellettiin Granqvistin äskettäin digitalisoituun kenttätyöarkistoon, joka nostaa tutkijan perinnön vihdoin sen ansaitsemaan arvoon.
Kapinalipun alla: amerikkalainen nuoruus Keravalla
Miten keravalainen nuoruus 1970- ja 1980-luvuilla liittyy 50-luvun rock ‘n’ rolliin ja Yhdysvaltojen etelävaltioiden lippuun? Lippuun yhdistyy paljon ristiriitaisia merkityksiä, joita joudutaan pohtimaan, kun lipun historiaa ja erilaisia käyttöyhteyksiä esitellään suomalaisen museon kontekstissa 2020-luvulla.
Koukuissa roikkumisen hyvä kipu ja haastava hauskuus
Body suspensionissa haastetaan koukuissa roikkumalla sekä itseä että kehoon ja kipuun liitettyjä kulttuurisia käytäntöjä. Vapaaehtoisesti valittuna kipu näyttäytyy negatiivisen ja sairauteen liitettävän aistimuksen sijaan positiivisena välineenä arkielämästä poikkeavaan keholliseen olemassaoloon. Kivun ja kehollisen leikin välisessä vuorovaikutuksessa itsestäänselvänä pidetty kyseenalaistuu ja tulee näkyväksi muodostaen näin body suspensionin haastavan hauskuuden.
Oulun seksuaalirikokset ja kriisipuheen voima
Kuinka monta seksuaalirikosta vaaditaan kriisiin? Kriisit ovat aina määrittelykysymyksiä ja kriisipuhe poliittisten ja taloudellisten motiivien värittämää. Kriisipuhe hyödyttää usein esittäjäänsä, mutta tilanteen kuvaaminen kriisinä voi olla arvokasta myös laajempien yhteiskunnallisten epäkohtien paljastamisessa.