On taas terveiden elämäntapojen aika – tipaton tammikuu, uusi kunto-ohjelma tai päivittäinen meditaatio. Ihminen, joka huolehtii omasta hyvinvoinnistaan näyttäytyy terveenä, vastuullisena kansalaisena. Millaisiin arvoihin hyvinvointiin keskittyminen pohjaa? Mitä tapa puhua hyvinvoinnista voi kertoa meille itsestämme?
Vuonna 2020 kymmenen luetuinta julkaisuamme käsittelivät muun muassa koronapandemiaa ja rasismia. Joukkoon mahtui myös yllättävämpiä suosikkeja. Kokosimme yhteen viime vuoden suosituimmat tekstit.
Helsinkiläiset opettajat saivat työnantajalta lahjaksi joulupussin. Sen vaatimaton sisältö ei miellyttänyt osaa vastaanottajista. Kommenttipalstoilla opettajia moitittiin kiittämättömyydestä. Miksi huono lahja on niin monin tavoin hankala juttu?
Me Naiset -radiokanava on brändätty suomalaisen naiseuden moninaisuuden äänitorveksi. Juontajiksi palkattiin kuitenkin vain valkoisia, kauneusihanteisiin istuvia heteronaisia.
Rahaa ei keksitty vaihtokaupan helpottamiseksi. Antropologit, historiantutkijat ja taloustieteilijät ovat tienneet tämän jo ainakin sadan vuoden ajan. Silti monelle on yhä itsestäänselvyys, että raha täytyi keksiä, koska tavaroiden vaihtokauppa kävi liian vaivalloiseksi. Miksi virheellinen käsitys rahan alkuperästä elää niin sitkeästi?
Mielenterveyden ongelmat mielletään nykyään ainakin länsimaissa kansantaudiksi. Länsimaiseen sielunhoitoon, psykologiaan ja psykiatriaan perustuva diagnosointi, lääkitseminen ja terapiamenetelmät ovat integroituneet osaksi terveydenhuoltoa. Yksilön ja yhteisöjen eheytymistä ja hyvinvointia tarkastellaan yhä enemmän myös vaihtoehtoisista näkökulmista, paikallisiin ja alueellisiin perinteisiin nojaten.