Mikä on toimittajan vastuu taiteilijoiden urasta ja maineesta? Miten taidelaitosten johtajien sallitaan puhua työntekijöistään julkisesti ilman työntekijöiden mahdollisuutta tuoda esiin omaa näkemystään tai korjata faktoja – erityisesti, kun yhä useampi luovien alojen työläinen on pätkätöissä?
Yle uutisoi hiljan, ettei koulutuksen ja ammattien sukupuolen mukainen jako ole juuri vähentynyt Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana. Artikkeli esittelee erilaisia työelämätilastoja, joissa alojen jakautuneisuus näkyy selkeästi. Feminiinisyyden ja maskuliinisuuden antropologinen tarkastelu sosiaalisesti rakennettuina, eriarvoisesti arvotettuina ominaisuuksina tarjoaa näkökulmaa artikkelin teemaan.
Siirtomaa-ajoista lähtien kauneutta on pidetty Latinalaisessa Amerikassa naisen tärkeimpänä pääomana avioliitto- ja työmarkkinoilla. Melba Escobarin kirja Kauneussalonki paljastaa, kuinka rodullistetut kauneusihanteet ovat edelleen sidoksissa sosiaaliseen luokkaan. Teos pohtii, onko kauneus sittenkin kirous.
Ihmislähtöisyys määrittelee tänä päivänä monen digitaalisen sovelluksen kehityssuunnan. Työkentällä-haastattelussa journalismin uusia muotoja Yle News Labissa kehittävä Veera Suomalainen kertoo, mitä tekemistä antropologilla on käyttäjäkokemuksen kanssa.…
Lihavuutta on vuosikymmenten ajan kammottu ja demonisoitu euroamerikkalaisessa kulttuuripiirissä. Lihavuuden kammo yhdistetään yleensä teollistuneiden maiden kulttuureihin ja amerikkalaisen mediaviihteen globaaliin levikkiin. Vastenmielisyys lihavuutta kohtaan ei liity ainoastaan vallitsevan kauneusihanteen käsitykseen ideaalista kehosta.
Hakaristi ja ruiskaunokki ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten jokaisen symbolin merkitys rakentuu kulttuurisesti ja historiallisesti. Hakaristi on eräs ihmiskunnan vanhimmista ja laajimmalle levinneistä ornamenttisymboleista. Sitä on käytetty Euraasiassa laajalla alueella Japanista ja Intiasta aina Baltiaan ja Skandinaviaan saakka. Myös Suomessa hakaristi on ollut kuviona käytössä rautakaudelta lähtien.