Käsitteen paskaduuni toi suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun aktivisti Eetu Viren kymmenisen vuotta sitten. Viren viittasi termillä esimerkiksi huonosti palkattuun työhön hampurilaisravintolassa tai siivoamiseen seitsemän euron tuntipalkalla. Hiukan vähemmälle huomiolle on jäänyt, että myös akateeminen tutkimustyö on usein eräänlaista paskaduunia.
Itsenäisyyspäivänä 6.12. tarjoamme antropologisen liveseurannan itsenäisyyspäivän juhlalähetyksestä. Liity seuraamme Twitterissä, kun teemme Linnan juhlista tutkimuskenttämme ja tarjoilemme etnografisia havaintoja tapahtumasta pitkin iltaa. Miltä Suomen kenties merkittävin valtiollinen rituaali näyttää antropologien silmin?
Kuinka antropologi tutkii kansainvälistä oikeutta – entä miten kanafileet ja mausteseokset liittyvät asiaan? Oikeusantropologi Miia Halme-Tuomisaari avaa nykyaikaista ihmisoikeusilmiötä tarkastelevaa tutkimustaan Tulokulmia-kolumnissaan.
Miltä sukulaisuus näyttää, kun veren tai geenien merkitystä tarkastellaan uudessa valossa? Voiko sukulaisia saada tekemällä? Entä voiko suvun valita? Sukulaisuussuhteet ovat aina kulttuurin muovaamia. Adoptio haastaa käsityksiämme sukulaisuudesta, sillä se sijaitsee biologian ja kulttuurin rajapinnassa.
Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kertoo tutkimuskohteistaan ja etnografisesta kenttätyöstä. Hän on tutkinut esimerkiksi kehonrakentajia ja kauneuskirurgiaa, ja ymmärtääkseen tutkimuskohdettaan hän on viettänyt paljon aikaa kuntosaleilla, ja…
Frida Kahlo tuskin aavisti, että hänen omakuvistaan tulisi maailmanlaajuinen brändi lähes 80 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Taiteen tuotteistamisen myötä teosten poliittinen viesti heikkenee. Fridan henkilöbrändäys kertoo kyvyttömyydestämme katsoa ja ymmärtää taidetta tänä päivänä.