Ninnu Koskenalho on somatiikkaan erikoistunut lyhytterapeutti, antropologi ja tiedeviestijä. Antropologian kentällä hän on suuntautunut psykologiseen antropologiaan, uskontoantropologiaan sekä itäisen ja eteläisen Aasian kulttuureihin.
Karjalassa vainaja oli 1800-1900 -luvuilla osa elävien maailmaa vielä noin kuuden viikon ajan kuolemansa jälkeen, vaikka ruumis haudattiin pian. Näiden viikkojen aikana edesmennyt kulki kotipiirissään, tarkkaillen läheistensä toimia.
Jamaikan rastafarismi on yhteiskunnallinen protestiliike, joka noudattaa ajatusta siitä että kynä on miekkaa vahvempi. Rastafarien omaleimainen puheenparsi, iyaric, on meille tuttua reggae-musiikista. Iyaric ei…
Viime joulun alla pohdimme lahjan merkitystä sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Joulussa kyse erityisestä tunnelmasta, perheen kanssa yhteen kokoontumisesta, kodin tai ystäväpiirin omien jouluperinteiden noudattamisesta ja tietenkin yhdessä ruokailusta. Yhdessä aterioinnin merkitys korostuu vuosi vuodelta – etenkin, kun monet luopuvat lahjanannon perinteestä kerskakulutuksen joutuessa yhä rankemman kritiikin kohteeksi. Mitä jouluateriasta paljastuu antropologisen teorian valossa?
Esiintyminen eri sukupuolen edustajana on palvellut historiassa monia tarkoituksia. Sen avulla on voinut välttää jopa hirttolavan.
Otatko lasillisen jäävettä? Jos olet kiinalainen, nautit vetesi luultavasti mieluummin kuumana. Kiinalainen lääketiede allekirjoittaa suomalaisen sananlaskun “vesi vanhin voitehista” ja näkee veden juomisella lääkinnällisiä tarkoituksia.
Pakkosterilisaation perinteet Suomessa palaavat viime vuosisadan alun rotuhygieniaan ja rotubiologiaan, joka esitti ihmisten kuuluvan fyysisten piirteiden avulla erotettaviin rotuihin. Perinnöllisyyden ajateltiin 1800-1900 -lukujen vaihteessa sisältävän…