Kolumnit

Jokainen on varmasti joskus ollut tilanteessa, jossa byrokraattisten kiemuroiden edessä on tehnyt mieli heittäytyä lattialle kuin pikkulapsi, huutaa, repiä paperit silpuksi ja näyttää kieltä virkailijalle. Byrokratia on raastanut hermojamme ja kummitellut painajaisissamme jo ainakin vuosisadan ajan. Se on löytänyt tiensä kirjallisuuden klassikoihin, tulisimpiin poliittisiin väittelyihin, ja se hankaloittaa arkista elämäämme ehkä enemmän kuin mikään muu yksittäinen häiriötekijä. Byrokratiasta on kirjoittanut muun muassa antropologi David Graeber.

Vaihtoehdoista demokraattisten järjestelmien tuottamiin epäkohtiin on viime vuosina keskusteltu yllättävän vähän. Nationalistisen populismin nousua on seurattu sekä Euroopan eri puolilla että nyt Pohjois-Amerikassa. Näemme omin silmin fasististen ja autoritääristen hallintopiirteiden vahvistumisen – vihapuheen, mielivaltaisen julkisen väkivallan. Kun todellisuus tuottaa demokraattisen vaali- ja hallintajärjestelmän seurauksena toistuvasti näin karuja lopputuloksia, miksi edelleen puolustamme demokratiaa järjestelmänä?

Clinton 204, Trump 247. Varoittivathan gallupit meitä tästä – eikä kerta ole ensimmäinen, kun Yhdysvaltain vaalitulos horjuttaa uskoa ihmiskuntaan. Silti lopputulos tuntuu surrealistiselta, epätodennäköiseltä, pelottavalta. Donald Trumpin vaalivoitto vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa jäänee historiaan merkittävänä sukupolvikokemuksena. Samoin lienee tulevaisuudessa Brexitin ja Trumpin vaalivoiton suhteen.

Sosiaalinen media on mahdollistanut erilaisten sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen ja luomisen ennennäkemättömällä tavalla. Ulkosuomalaiset ovat tarttuneet somen tarjoamaan mahdollisuuteen rakentaa suomalaisia yhteisöjä Suomen ulkopuolella. Miksi yhteisöllisyys suomalaisten kesken on niin tärkeää myös vapaaehtoisesti synnyinmaansa jättäneille? Ja mitä kummaa näissä ulkosuomalaisten ryhmissä sitten oikein pulistaan päivästä toiseen? Entä mitä tekemistä on kulttuurishokilla tämän kaiken kanssa?

Räp-muusikoiden osallistumista yhteiskunnalliseen debattiin Mosambikin pääkaupungissa Maputossa tutkinut kulttuuritieteiden tohtoriopiskelija, tiedetoimittaja ja kolumnisti Janne Rantala kirjoittaa kolumnissaan afrikkalaisen musiikin tahtilajeista, ja niiden parantavasta voimasta henkilökohtaisten kokemuksiensa pohjalta. Millainen voima musiikilla voikaan olla?