Kulttuurishokki-sarja esittelee joka sunnuntai-ilta uusia näkökulmia tuttuihin tapoihin ja muiden kulttuurien elämänmenoon. Alunperin erityisesti somekanaviimme suunniteltu sarja vie lukijat matkalle ympäri maailmaa ja ihmiskunnan historiaa. Millaisia tapoja, käytäntöjä, uskomuksia ja järjestelmiä muualla maailmassa on kehitetty? Entä millaisia selityksiä omien kulttuuristen tapojemme takaa löytyy?
Kulttuurishokilla viitataan shokkiin, jonka ihminen kokee vieraassa kulttuurisessa ympäristössä. Kulttuurisen sopeutumisen prosessiin kuuluu useita vaiheita. Suomalaissyntyinen antropologi Kalervo Oberg tutki näitä jo 1950-luvulla. Oberg nimesi kulttuurishokin eri vaiheet kuherruskuukausivaiheeksi, kriisivaiheeksi, toipumisvaiheeksi ja sopeutumisvaiheeksi. Viides vaihe on käänteinen shokki, joka koetaan palatessa alkuperämaahan.
AntroBlogin Kulttuurishokeissa ei ainoastaan kurkistella tapohin eri puolilla maailmaa, vaan käännetään katse myös Suomen sisältä löytyviin sosiaalisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Varaudu yllättymään, ihmettelemään ja oivaltamaan! Kulttuurishokkeja julkaistaan myös videoiden muodossa.
Keväästä 2016 saakka ilmestynyttä sarjaa kirjoittavat Ninnu Koskenalho ja Emmi Huhtaniemi.
Viktoriaanisen ajan tyylinen, puhvihihainen pitkä mekko monine alushameineen on Namibian herero-kansan naisten asu. Se on noussut myös maan muotiteollisuuden tietoisuuteen. Ohorokova-asu on identiteetin ja selviytymisen symboli, josta hererot ovat ylpeitä.
Suomalaista saunakulttuuria 80-90 -lukujen taitteessa tutkineen antropologi L.M. Edelswardin mukaan itsenäisyyttä ja itsehillintää korostavassa kulttuurissa ihminen tarvitsee saunaa voidakseen olla oma itsensä.
Hollantilaiseen jouluperinteeseen keskeisesti kuuluva rasistinen Zwarte Piet-hahmo ylläpitää kolonialismin perintöä ja aiheuttaa vuosittain kuohuntaa.
Voiko tarinaa ymmärtää tuntematta sosiaalista kontekstia, jossa se on syntynyt? Tuntemamme versio Punahilkasta pohjautuu Grimmin veljesten 1800-luvun alussa laatimaan satukokoelmaan. Tarinasta tunnetaan kuitenkin versioita jo esimerkiksi 1500-luvun Ranskasta.
Autoimmuunisairaus punahukasta kärsivä poptähti Selena Gomez kiitteli kesällä 2017 ystäväänsä Francia Raisaa julkisuudessa vuolaasti tältä lahjaksi saamastaan munuaisesta. Pari vuotta myöhemmin juorusivustot raportoivat ystävysten välirikosta. Miksi tämä on antropologisesti kiinnostavaa?
Kauniit hampaat ovat kauniin hymyn avain, ja hampaiden ehostus on usein osa kauneudenhoitoa. Suoristamisen ja valkaisun ohella maailmalla suositaan esimerkiksi hampaiden mustaamista ja teräväksi viilaamista. Tavat viestivät kauneuden lisäksi sosiaalisesta asemasta ja yhteiskuntaluokasta.