Media ja internet ovat yhä merkittävämmässä roolissa maailmankuvamme muodostumisessa ja päivittäisessä elämässämme. Viestintäteknologia ei ainoastaan välitä viestejä, vaan on samalla uudenlaisen sosiaalisuuden näyttämö ja luoja. Aihepiiriin kuuluvat artikkelit on koottu tälle sivulle.
Verkossa yhteisöllisesti kehitellyt kauhutarinat pyrkivät vaikuttamaan aidoilta ja hämärtämään fiktion ja todellisuuden rajoja. Kaupalliset tahot ja omaehtoiset yhteisöt ruokkivat toisiaan, ja kysymykset omistajuudesta muuttuvat epäselviksi. Kenelle kauhu kuuluu?
Sosiaalisessa mediassa on yhä enemmän ja yhä suositumpia tilejä lemmikkieläinten nimissä. Vaikka tilit ja päivitykset ovat ihmisten tekeminä, voi tilejä pitää seurauksena lemmikkien ja ihmisten muuttuvista suhteista.
Helsingissä järjestettiin huhtikuussa opiskelijavoimin ensimmäistä kertaa etnografinen elokuvafestivaali Cultureels. Elokuvat veivät yleisön mukanaan maailman ympäri muun muassa Huippuvuorille, Salomonsaarille sekä Sevettijärvelle.
Nostalgia ja kaiho sodassa menetettyjä kotikunnaita kohtaan on tuttua monelle karjalaisjuuriselle. Sosiaalinen media on mahdollistanut karjalaisille jotain sellaista, mistä ei aikaisemmin osattu haaveilla: digikunnaat.
“Kansa on puhunut – pulinat pois”, totesi väistyvä pääministeri Juha Sipilä, kun eduskuntavaalien tulos selvisi Yleisradion suorassa tv-lähetyksessä. Vaalivalvojaiset on merkittävä mediatapahtuma, jonka puitteissa jännitetään poliittisen vallan vaihtumista sekä rituaali, joka kestonsa ajaksi yhdistää sekä poliittisen eliitin että tavalliset kansalaiset yhtenäiseksi kansakunnaksi.
Miten ruoka liittyy aikaan ja identiteettiin? Mitä tällä hetkellä kirjoitetaan ilmaston ja ruoan suhteesta – entä ravinnosta ja terveydestä? Antropologi Marianna Keisalo sukelsi suomalaisen median ruokakirjoituksiin, ja esittelee tässä artikkelissa etnografisia havaintojaan.