Media ja internet ovat yhä merkittävämmässä roolissa maailmankuvamme muodostumisessa ja päivittäisessä elämässämme. Viestintäteknologia ei ainoastaan välitä viestejä, vaan on samalla uudenlaisen sosiaalisuuden näyttämö ja luoja. Aihepiiriin kuuluvat artikkelit on koottu tälle sivulle.
Valkoinen Suomi lauloi sisällissodan aikana, ja sen jälkeen, koti-ikävästä, “ryssistä” ja urheista Pohjanmaan miehistä. Niin sanotun uusisänmaallisen käänteen myötä valkoisen Suomen laulut ovat palanneet sekä virallisen Suomen seremonioihin että Youtube-videoihin. Niiden avulla kommentoidaan pikemminkin nykyaikaa kuin sodan kauhuja sadan vuoden takaa.
Lasten- ja nuortenkirjoissa lapsilla on usein itsenäinen rooli ja mahdollisuus seikkailuihin. Kun vanhoissa klassikkokirjoissa seikkailuihin päätyi usein orpolapsi, nykyisin lasten itsenäisen toiminnan mahdollistavat fyysisesti tai henkisesti poissaolevat tutkijavanhemmat. Toisaalta tutkijavanhempien työmatkat mahdollistavat seikkailut eksoottisissa kohteissa. Onko tutkija kuitenkin aina huono vanhempi?
Deittailuun on aina liittynyt monia sosiaalisia sääntöjä: miten lähestyä toista, mistä saa puhua, mikä on noloa ja mikä ei. Mitä tapahtuu näille säännöille, kun siirrytään digitaaliseen maailmaan? Jos Googleen syöttää hakusanat ”deittailu ja sosiaalinen media”, on tulos varsin negatiivinen: artikkeleissa ja keskustelupalstoilla povataan romantiikan ja vakavien parisuhteiden häviämistä. Entisaikojen romanssien salaperäisyys on kadonnut sosiaalisen median myötä.
Vaikka sosiaalinen media on ollut keskuudessamme vasta hetken, meillä on jo monia käsityksiä siitä, millä tavalla sitä kuuluisi käyttää. Sosiaalinen media onkin hauska väylä kulttuurisen merkityksenannon tarkasteluun. Se on useimmille meistä arkipäiväinen, hyvin tuttu ja läheinen asia. Se kietoutuu ihmissuhteisiimme, työhömme sekä käsityksiimme siitä, millaisia ihmiset ovat. Lisäksi se on yhtä aikaa sekä erittäin globaali että vahvasti paikallisväriä ottava ilmiö. Millaisia eroja kulttuurien välinen vertailu paljastaa somen käytön tavoissamme?
”Ryhmä länsimaalaisia ihmisoikeusaktivisteja vangitaan Burmassa, ja Rambo lähtee paikalle palkkasotureineen”, kertoi Telkku.com-sivusto aikoinaan uusimman Rambo-elokuvan juoneksi. Rambo ei siis pelasta ketä tahansa ihmisoikeusaktivisteja vaan länsimaalaisia…
Ensi viikolla dokumenttielokuvafestivaali DocPoint valtaa jälleen Helsingin. Antropologiaa ja hyviä dokumenttielokuvia yhdistää niiden kyky tarjoilla uusia näkökulmia maailmaan. AntroBlogin toimittaja Emmi Huhtaniemi nostaa festivaalin ohjelmistosta esiin viisi antropologista tärppiä!
