Media ja internet ovat yhä merkittävämmässä roolissa maailmankuvamme muodostumisessa ja päivittäisessä elämässämme. Viestintäteknologia ei ainoastaan välitä viestejä, vaan on samalla uudenlaisen sosiaalisuuden näyttämö ja luoja. Aihepiiriin kuuluvat artikkelit on koottu tälle sivulle.
“Onko eskimoilla kesälomaa? Mikä on navan merkitys kulttuurille? Miksi ihmiset eivät kerää koiriensa jätöksiä?” Muun muassa nämä ovat tutkijatohtori Matti Eräsaaren keräämiä esimerkkejä siitä, millaisiin…
Pohjois-Korea on eräs maailman eristäytyneimmistä yhteiskunnista. Luotettavaa ja kattavaa tietoa Pohjois-Korean asioista on vaikea saada. Kuvaavaa on, että Yhdysvaltain viranomaiset ovat luonnehtineet Pohjois-Koreaa maailman vaikeimmaksi…
Länsimaissa populaarikulttuuri on perinteisesti nähty uhkana moraalisille normeille ja yhteiskunnalliselle järjestykselle, 1800-luvun lopun sarjanovelleista 1980- ja 1990-lukujen metallimusiikkiin. Digitaaliset pelit ovat yksi viimeisimmistä päivityksistä tähän vuosisataiseen kulttuuriseen jatkumoon. Niistä alettiin tekemään syntipukkeja yhteiskunnallisille ongelmille 1990-luvun puolivälissä. Perusargumentti on, että väkivaltaiset pelit lisäävät aggressiivisuutta, ja saattavat pahimmillaan johtaa jopa väkivaltaiseen käyttäytymiseen.
Physics Today -lehti julkaisi lokakuun numerossaan artikkelin, jossa yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston antropologi Vincent Ialenti perehtyy Olkiluodon ydinjätesäiliö Onkalon rakentamiseen ja projektissa syntyneen henkilökultin vaikutuksiin. Ialenti teki etnografista tutkimusta Suomessa vuosina 2012-2014 tutkien sitä, miten esikuvaksi nostetun projektinjohtajan äkillinen kuolema vaikutti koko yhteisön henkeen ja rakennusprojektin etenemiseen.
Tässä podcastissa antropologi Harri Englund vertailee kirjailija Jari Tervon suorapuheisia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman keskusteluihin. Totuudenpuhujia riittää myös totuudenjälkeisessä maailmassa. Kuinka totuuksiin päädytään esimerkiksi suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa?
Suomen Kuvalehti noteerasi taannoin antropologian, kyseenalaistaen tämän kaltaisten tieteenalojen hyödyllisyyden. Mitä antropologit osaavat, ja miksi antropologinen tietotaito on merkityksellistä ja työelämän kannalta hyödyllistä? Mitä tarkoitetaan ’oman alan’ töillä? Ja työllistyvätkö antropologit ’omalle alalle’? Soveltavan antropologian verkosto aikoo vastata näihin kysymyksiin.
