Siirry suoraan sisältöön

Vähemmistöt ja alakulttuurit

Antropologiassa tutkitaan usein valtakulttuurin tai -ryhmän sijaan etnisiä, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä ja erilaisia alakulttuureita. Tällaiset ryhmät pyrkivät joko ylläpitämään tai luomaan omaa kulttuuriaan valtayhteiskunnan paineessa. Joissain tapauksissa, etenkin etnisten vähemmistöjen kohdalla, heitä saatetaan politiikan keinoin myös pitää erillään muusta väestöstä. Lisää eri tapaustutkimuksista voit lukea tältä sivulta.

Loikkaa liikkumaan, kotoudu kulttuuriin

Saavut uuteen kotimaahasi, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteiskuntaan. Jos rappukäytävässäkään ei tervehditä, missä pääsisit juttelemaan paikallisten kanssa? Voiko talvisinkin käydä juoksulenkillä ulkona? Saako uimahalliin mennä burkinissa, tai kuka opettaisi sinut hiihtämään? Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennätyksellisen paljon maahantulijoita. Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen mahdollisimman varhain edesauttavat kotoutumista. Voidaanko uuteen kotimaahan asettumista vauhdittaa jalkapallokentillä, kuntosaleilla ja hiihtoladuilla?

Köyhät, kurjat ja eksoottiset

Stereotyyppinen kuva likaisista ja juopuneista saamelaisista on vahvasti esillä nykypäivän mediassa. Saamelaisiin liittyvä uutisointi tuntuu pyörivän ongelmakeskeisten teemojen ympärillä. Samankaltainen saamelaiskuvaus on tuttu jo vuosikymmenten takaa: kukapa ei muistaisi Pirkka-Pekka Peteliuksen nunnukkavitsejä. Mutta mitä saamelaisista kerrottiin ja miten heistä puhuttiin 1950–1970 luvuilla? Tässä tekstissä tarkastelen vuosien 1952–1972 saamelaiskuvauksia Suomen Kuvalehdessä. Tuona aikana saamenmaa liitettiin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.

Kulttuuri joutui oikeuteen

Miten kulttuuri tulee esiin oikeudenkäynneissä? Miten kulttuurista puhutaan, mitä sillä ehkä tarkoitetaan ja voiko kulttuurilla olla jopa vaikutusta tuomioon? Kun kulttuurisilla tekijöillä pyritään keventämään rikosoikeudellista vastuuta, voidaan puhua kulttuurisesta puolustuksesta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajankohtaisempi monikulttuurisuuden sävyttämissä nykyvaltioissa. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kulttuurinen puolustuksen salliminen rajatuissa tapauksissa voisi johtaa tasavertaisempiin oikeuskäsittelyihin.

Orlando ei ole sattuma

Pride-marsseja, Orlandon surmia ja queer-kulttuureita analysoiva kaksiosainen juttusarja jatkuu. Jokainen lesbo, homo ja trans* tietää täsmälleen, missä ei voi suudella, missä pitää irrottaa käsi kädestä, missä voi pukeutua ja elehtiä queeristi, missä voi flirttailla, kenen silmissä katseen voi antaa viipyä ja kenelle voi kertoa elämästään yksityiskohtia. Joskus kuitenkin sattuu erheitä, tai iskee halu haastaa rajoja tietoisesti. Tulos voi olla suoran tai epäsuoran väkivallan kohteeksi joutuminen.

Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikka

17.5.2016 esitetyssä Arman Pohjantähden alla -jaksossa käsiteltiin turvapaikanhakijoita. Arman pyrki selvittämään, miten Euroopan pakolaiskriisiin suhtaudutaan Suomessa, ja mihin yltävät yhtäältä lähimmäisenrakkaus ja toisaalta muukalaisviha. Dokumentissa tehdyssä katugallupissa välittyy voimakkaasti epäilyksen ilmapiiri, jossa turvapaikanhakijoihin viitataan rikollisina tai niin kutsuttuina elintasopakolaisina. Epäluuloinen asenne tuntuu ohjaavan myös maahanmuuttopoliittista päätöksentekoa. Viime aikoina on uutisoitu perheenyhdistämisen vaikeutumisesta entisestään ja joidenkin konfliktimaiden luokittelusta turvallisiksi Maahanmuuttoviraston toimesta. Antropologisissa tutkimuksissa nousee keskiöön poliittisen ilmapiirin vaikutus laintulkintaan ja käytännön maahanmuuttopolitiikkaan.