Valtioita ymmärtää parhaiten länsimaiset taustaoletukset purkamalla
Antropologiassa valtioita tutkitaan sellaisina kuin ne ihmisille ilmenevät, ilman länsimaisia taustaoletuksia siitä, millaisia valtioiden tulisi olla.
etnografia
Marshall Sahlins ja radikaalin kulttuurieron antropologia
Marshall Sahlins (1930–2021) oli yksi antropologian kaikkien aikojen merkittävimmistä ajattelijoista sekä periaatteitaan tarpeen tullen ärhäkästikin puolustava idealisti ja aktivisti. Teoreetikkona Sahlinsia kiinnostivat erityisesti kulttuurierot, historiallinen…
Hilma Granqvist, etnografisen kenttätyön edelläkävijä
Hilma Granqvist on yksi antropologisen kenttätyön uranuurtajista, mutta hänen tutkimuksensa jäi aikanaan vähälle huomiolle. Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuran ja Suomen Lähi-Idän instituutin järjestämässä tapahtumassa sukellettiin Granqvistin äskettäin digitalisoituun kenttätyöarkistoon, joka nostaa tutkijan perinnön vihdoin sen ansaitsemaan arvoon.
Koukuissa roikkumisen hyvä kipu ja haastava hauskuus
Body suspensionissa haastetaan koukuissa roikkumalla sekä itseä että kehoon ja kipuun liitettyjä kulttuurisia käytäntöjä. Vapaaehtoisesti valittuna kipu näyttäytyy negatiivisen ja sairauteen liitettävän aistimuksen sijaan positiivisena välineenä arkielämästä poikkeavaan keholliseen olemassaoloon. Kivun ja kehollisen leikin välisessä vuorovaikutuksessa itsestäänselvänä pidetty kyseenalaistuu ja tulee näkyväksi muodostaen näin body suspensionin haastavan hauskuuden.
David Graeber, kulttuurievoluution harha ja valistuksen sokaiseva hohde
Edustuksellinen demokratia sai alkunsa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kritiikistä eurooppalaista yhteiskuntaa kohtaan yli 300 vuotta sitten. Edesmennyt antropologi David Graeber ja arkeologi David Wengrow jäljittivät kritiikin alkujuuria ja asettivat kyseenalaiseksi olettamukset, joiden perusteella kertomus ihmisen kulttuurievoluutiosta on laadittu.
Autoetnografia ja tutkimuskentän muuttuvat rajat
Autoetnografinen tutkimus haastaa tarkastelemaan kriittisesti kentän ja tietämisen kysymyksiä kulttuurintutkimuksessa. Koronapandemian seurauksena etnografista kenttätyötä tehdään entistä enemmän verkkoympäristössä, jolloin tutkimuskentän rajat piirtyvät eri tavalla kuin fyysisissä kohtaamisissa. Samalla posthumanistiset teoriat ovat siirtämässä ihmistä pois tutkimuksen keskiöstä.