haastattelu

”Se ei ollut pelkkää tutkimusta, se oli elämää” – Marja-Liisa Swantz, uraauurtava elävän tiedon etsijä

14.3.20167.10.2018
tehnyt Linda Sivander
Akatemia

Helmikuussa sain kunnian haastatella suomalaisen antropologian ja kehitystutkimuksen pioneeria, professori Marja-Liisa Swantzia tämän 90-vuotispäivän johdosta. Professori Swantz on pitkälti Tansaniaan sijoittuneen uransa aikana ehtinyt tehdä laaja-alaista kulttuurista ja kehitystutkimusta, ja johtaa esimerkiksi Suomen ensimmäistä kehitystutkimusprojektia. Hän on hoitanut sosiaali- ja kulttuuriantropologian virkoja Helsingin yliopistossa, tullut nimitetyksi Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen ensimmäiseksi johtajaksi, ja vaikuttanut myös yliopistoissa Suomen ulkopuolella.

Journalismia antropologisten linssien läpi katsottuna

2.3.201628.5.2019
tehnyt Niina Ahola ja Sonja-Riitta Laine
Työelämä

AntroBlogin työelämätoimitus haastatteli kahta journalismin ammattilaista, Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Jukka Huuskoa sekä toimittaja ja tietokirjailija Johanna Pohjolaa. Taustaltaan he ovat molemmat antropologian maistereita Helsingin yliopistosta. Huusko ja Pohjola kertovat mistä kiinnostus journalismia kohtaan alkoi ja miten he kokevat antropologin taustan vaikuttavan työhönsä.

Etnografiaa konsulttifirmassa

4.2.201628.5.2019
tehnyt Sonja-Riitta Laine ja Niina Ahola
Työelämä

AntroBlogin toimitus haastatteli konsulttifirma Gemicissä ja palvelumuotoilutoimisto Palmu Inc.:ssa etnografina toiminutta Riikka Schenkia. Helsingin Yliopistosta valmistunut antropologi suoritti opintoihin kuuluvan kenttätyön Intiassa Dehra Dun -nimisessä kaupungissa, jossa hän tutki intialaisia avioitumiskäytäntöjä ja Bollywood-elokuvia. Osana opiskelujaan Schenk toimi harjoittelijana ajatushautomo Demos Helsingissä ja työskenteli opiskelun ohessa puoli vuotta etnografina konsulttifirma Gemicissä.

Kuinka saksalaisia sotilaita muistetaan? Kurkistus Lapin sodan synkkään kulttuuriperintöön

11.12.20157.10.2018
tehnyt Eerika Koskinen-Koivisto ja Suvi Jaakkola
Elinympäristö, Politiikka ja talous

Talvisodan päätyttyä Suomi aloitti vuonna 1941 sotilaallisen yhteistyön Saksan kanssa. Tuolloin maahamme saapui noin 200 000 saksalaissotilasta, joista suurin osa sijoitettiin Pohjois-Suomeen. Toisen maailmansodan lopulla suomalaiset kääntyivät saksalaisia vastaan, mikä johti Lapin sotaan ja laajamittaisiin tuhoihin saksalaisten poltettua Lapin lähtiessään. Haastattelussa kansatieteilijä Eerika Koskinen-Koivisto, joka on tutkimuksessaan perehtynyt ainoaan Lapissa kaatuneille saksalaissotilaille pystytettyyn viralliseen monumenttiin: Norvajärven saksalaiseen hautausmaahan ja siellä vierailevien ihmisten kokemuksiin.

Antropologia opettaa miten ajatella, ei mitä ajatella

27.11.201529.5.2019
tehnyt Eemi Nordström ja Sonja-Riitta Laine
Työelämä

AntroBlogin työelämätoimitus nappasi haastatteluun sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Sarah Greenin Helsingin yliopistolta. Cambridgen yliopistosta valmistunut professori Green on laaja-alaisesti erikoistunut antropologi, joka on käsitellyt omassa tutkimuksessaan muun muassa raja-alueita, tilaan ja paikkaan nivoutuvia suhteita sekä sukupuolta ja seksuaalisuutta. Jututimme häntä antropologien tämän päivän työllisyysnäkymistä ja alan soveltamisesta akatemian ulkopuoliseen maailmaan. Miten työelämän rakennemuutos tulee näkymään antropologien työelämässä?