23. kesäkuuta 1992, muuan metsätyönjohtaja kohtasi suureksi hämmästyksekseen naarasleijonan taimikkoaukealla Etelä-Karjalan Ruokolahdella. Otsikoiden puute ei riitä selittämään, miksi paikallisista leijonahavainnoista tuli niin merkittävä valtakunnallinen puheenaihe.
Luomakunnan vartijat ‑elokuva keskustelee ihmisyyttä ja ympäristöä koskettavista muutoksista itäisessä Afrikassa. Tutkijoiden ja ympäristönsuojelijoiden ollessa huolissaan suurten nisäkkäiden sukupuutosta ja fossiilien suojelemisesta, paikalliset daasanach-paimentolaiset huolehtivat toimeentulostaan, sosiaalisista suhteistaan sekä maasta ja vedestä. Kohtaamisissa erilaiset luontosuhteet ravistelevat käsityksiä luonnosta mutta luovat myös vuoropuhelun mahdollisuuksia.
Saamelaiskäräjät julkaisivat vuonna 2018 saamelaismatkailun eettiset ohjeet. Niiden yhdeksi päätavoitteeksi nimettiin kitkeä saamelaiskulttuuria hyväksikäyttävien matkailupalvelujen kautta leviävää, saamelaisia koskevaa virheellistä tietoa. Kuvareportaasi valaisee saamelaiskulttuurin tuotteistamiseen ja esittämiseen liittyviä ongelmia Lapin matkailussa.
Antropodin toimittaja Anni Rastas sukeltaa dokumenttielokuvaohjaaja Iiris Härmän kanssa dokumentaarisen elokuvan teon ja ympäristönsuojelun monimutkaisiin maailmoihin.
Pohjimmiltaan suden kannanhoidollisessa metsästyksessä on kyse vallasta ja hallinnasta: kenellä on oikeus päättää, miten monta sutta Suomeen mahtuu, ja missä niiden olisi sijaittava.
Japanin ja Suomen vesistöissä lymyää taruolento, jota suomalaiset kutsuvat Näkiksi ja japanilaiset Kapaksi.