Tässä podcastissa antropologi Harri Englund vertailee kirjailija Jari Tervon suorapuheisia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman keskusteluihin. Totuudenpuhujia riittää myös totuudenjälkeisessä maailmassa. Kuinka totuuksiin päädytään esimerkiksi suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa?
Stereotyyppinen kuva likaisista ja juopuneista saamelaisista on vahvasti esillä nykypäivän mediassa. Saamelaisiin liittyvä uutisointi tuntuu pyörivän ongelmakeskeisten teemojen ympärillä. Samankaltainen saamelaiskuvaus on tuttu jo vuosikymmenten takaa: kukapa ei muistaisi Pirkka-Pekka Peteliuksen nunnukkavitsejä. Mutta mitä saamelaisista kerrottiin ja miten heistä puhuttiin 1950–1970 luvuilla? Tässä tekstissä tarkastelen vuosien 1952–1972 saamelaiskuvauksia Suomen Kuvalehdessä. Tuona aikana saamenmaa liitettiin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.
Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteiskuntaa kuohuttavia ajankohtaisia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensimmäisen esityskautensa päätteeksi antropologisen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajankohtainen, kiistanalainen ja vaikeasti määriteltävä asia: suomalaisuus. Jaksossa kulminoituivat sarjan vahvuudet ja heikkoudet. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tasapuolisesti ääneen tässä viimeisessä jaksossa – tai sarjassa ylipäänsä?
AntroBlogin työelämätoimitus haastatteli kahta journalismin ammattilaista, Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Jukka Huuskoa sekä toimittaja ja tietokirjailija Johanna Pohjolaa. Taustaltaan he ovat molemmat antropologian maistereita Helsingin yliopistosta. Huusko ja Pohjola kertovat mistä kiinnostus journalismia kohtaan alkoi ja miten he kokevat antropologin taustan vaikuttavan työhönsä.
Pariisin iskut perjantaina 13. marraskuuta täyttivät hetkessä niin kansainvälisen valtavirtamedian kuin sosiaalisen mediankin.
Tämän päivän globaaleille, väkivaltaisille mediatapahtumille on tyypillistä, että ne levittäytyvät lähes samanaikaisesti ihmisten tietoisuuteen eri puolilla maailmaa. Kansalliset ja kansainväliset uutismediat tuottavat tapahtumasta uutisia ennen näkemättömällä vauhdilla. Arkinen uutisvirta katkaistaan ja media siirtyy seuraamaan tapahtumia hetki hetkeltä. Uutiset päivittyvät jatkuvasti ja erikoislähetykset kaivavat aiheesta irti kaiken minkä saavat. Tätä mediatalojen toimintatapaa on nimitetty katastrofimaratoniksi.
Jos Facebook-ystäväsi kuolee, mitä tapahtuu hänen Facebook-profiililleen? Viimeisen kahdeksan vuoden aikana niin Facebook kuin monet muutkin sosiaalisen median sivustot ovat vakiintuneet osaksi suomalaisten tapaa vuorovaikuttaa, kommunikoida sekä kuluttaa erilaisia mediasisältöjä. Jaamme päivityksiä urheilusuorituksista, kuvia auringonnousuista, iloisia uutisia häistä ja lasten syntymistä. Myös surun ja kuoleman käsitteleminen sosiaalisessa mediassa on kasvavassa määrin esillä.