Synnyttämistä ja syntymistä pidetään kaikkialla maailmassa haavoittuvana ja riskialttiina tapahtumana. Jokainen kulttuurinen ympäristö tukee synnytyksen prosessia omien uskomusjärjestelmiensä pohjalta niin, että lopputulos on paras mahdollinen. Synnytyksen fysiologia ja sosiaalinen ympäristö ovat aina kietoutuneet tiiviisti yhteen, eikä niitä voida erottaa toisistaan. Nainen oppii synnyttämään oman kulttuurinsa ehdoilla.
Tekijät Juontaja: Sanna Rauhala Teksti: Emmi Huhtaniemi Jälkituotanto: Kirsi Hellman Lähteet http://www.sapiens.org/blog/curiosities/gender-archaeology/ Katso myös
Nüshu on kiinalainen, lähes kadonnut kirjoitusjärjestelmä. ‘Nu shu’ tarkoittaa “naisten kirjoitusta”, ja on nimensä mukaisesti ollut vain naisten käyttämä.
Haluamme jakaa lukijoillemme kansainvälisen sisarjulkaisumme Allegralaboratory.netin koostaman listan antropologisia teoksia, jotka ovat eniten vaikuttaneet humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin keskusteluihin ja länsimaiseen ajatteluun. Tämä kirjallisuus on tieteenalamme ytimessä. Se edustaa tutkimuksellista pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisällössä oli yllätyksiä, joita tässä artikkelissa analysoimme.
Epäneutraalin sukupuolikirjan tarkoitus on esipuheen mukaan nostaa keskusteluun “perinteiset sukupuoliroolit” sekä miesten tasa-arvo -ongelmat. Kirjoittajat vetoavat tieteeseen, tutkimuksiin ja tutkijoihin, mutta tieteellisiä käytäntöjä on vain nimeksi. Kun aiheina on sukupuoli, ”pariutuminen”, valta ja vaihto; ja kun esitetään väitteitä kulttuurista, yhteiskunnasta, ihmisen evoluutiosta ja ihmisyyden perimmäisestä luonteesta, ollaan aiheissa, joita antropologiassa on käsitelty paljon.
Kyllä esihistorialliseen aikaan oli kaikki selkeämpää. Mies metsästi ravintoa ja nainen piti huolta kotileiristä. Vai miten se menikään?