Mieshenkilö kysyy ikääni. Olemme tunteneet vain muutaman minuutin. Samalla hän kertoo olevansa kaksi kertaa minua vanhempi. Mies flirttailee. Kerron ikäni, vaikka kysymys on mielestäni asiaton. Seuraavaksi mies kysyy painoani. Naurahdan. En tiedä, miten muuten reagoida nolostuttamatta häntä. Kyseessä on valtasuhde: miehellä on tutkimusprojektini kannalta tärkeitä suhteita. Jos nolostutan hänet, tutkimukseni kannalta tärkeä ovi pysyy kiinni.
Sukupuolielimiin ja niiden eritteisiin liittyy monenlaisia käytäntöjä ja uskomuksia. Baruya-kansa Papua-Uudessa-Guineassa tulkitsi perinteisesti naiskehon seksuaaliset eritteet vaarallisiksi, mutta sperman elämän antajaksi ja voiman symboliksi.
Vaihdevuodet ovat universaali, naisten noin 50 vuoden iässä kokema kehollinen muutos. Kuukautiset loppuvat eikä nainen voi enää tulla raskaaksi. Tutkimusten mukaan vaihdevuodet ja niihin liitetyt oireet vaihtelevat suuresti eri kulttuuripiirien välillä. Negatiivinen suhtautuminen vanhenemiseen ja vaihdevuosiin näyttäisi tutkimusten valossa pahentavan vaihdevuosioireita. Onkin syytä kysyä, kuinka suuri osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä.
Seksi-teemaviikkomme esittelee antropologisia näkökulmia seksin ja seksuaalisuuden muotoihin. Seksuaalisuus on kiehtovan monikasvoinen osa ihmisyyttä. Pelkän lisääntymisvietin sijasta ihmisen seksuaalisuus on moninaista ja monikasvoista, fyysistä, henkistä, emotionaalista, älyllistä ja mielikuvituksellista. Seksi ja seksuaalisuus kulkevat myös kieltojen ja sääntöjen, lain ja moraalin, tabujen ja uskonnon kentällä. Seksuaalisuus liittyy yksilön vapauteen ja yhteisön jatkuvuuteen, perhemalleihin ja yhteiskunnallisiin arvoihin.
Sukulaisuuden tutkimus on ollut osa antropologiaa alan alkuajoista saakka. Antropologien kiinnostusta sukulaisuutta kohtaan selittää se, että se on monissa yhteiskunnissa merkittävä sosiaalisen organisaation muoto. Sukulaisuus…
Aamulehden ilmoitus luopua sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden käytöstä on herättänyt kiivasta keskustelua, josta on kirjoitettu suurimmissa medioissa monista näkökulmista. Helsingin Sanomien tekemän kyselyn mukaan lievä enemmistö noin 5000 vastaajasta kannatti sukupuolittuneiden termien hylkäämistä ja “uusien keksimistä”. Todellisuudessa kielessämme on jo olemassa vakiintunut, sukupuolineutraalimpi termi monille mies-päätteisille tai naisiin viittaaville nimikkeille. Uusien termien keksiminen ei monesti ole lainkaan tarpeen: lehtimies on toimittaja, lentoemäntä stuertti ja lakimies juristi. Kyse on sanavalinnoista, ei väkinäisestä kielen uudistamisesta.