Ebola on yksi vuosikymmenen pahimmista terveyskriiseistä. Kun epidemia heinäkuussa 2019 levisi Kongon demokraattisessa tasavallassa Pohjois-Kivun provinssin pääkaupunkiin Gomaan, WHO julisti epidemian kansainväliseksi kansanterveysuhaksi. Ebolan ennaltaehkäisyssä on tärkeää huomioida paikallisen kulttuurin ja tapojen vaikutus, kuten tämä esimerkki Ruandan ja Kongon rajakaupungeista osoittaa.
Miten ruoka liittyy aikaan ja identiteettiin? Mitä tällä hetkellä kirjoitetaan ilmaston ja ruoan suhteesta – entä ravinnosta ja terveydestä? Antropologi Marianna Keisalo sukelsi suomalaisen median ruokakirjoituksiin, ja esittelee tässä artikkelissa etnografisia havaintojaan.
Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen on tutkinut suomalaisten kosketushistoriaa Tampereen yliopiston Marjo Kolehmaisen kanssa. Noin puolet kaikista tutkimukseen osallistuneista totesi, että he olivat kärsineet koko ikänsä rakastavan,…
Eräs intialainen ele on erityisen hämmentävä. Intialainen keskustelukumppani saattaa heiluttaa päätään puolelta toiselle, joko pehmeästi tai pontevammin. Kyseessä ei ole nyökkäys, vaan tasainen ja jatkuva liike, kuin vaakatasossa oleva kahdeksikko. Elettä on mahdoton olla huomaamatta Intiassa ollessa, ja se hämmentää sekä matkailijoita että intialaisten kanssa työskenteleviä.
Suomalaiseen uskomusperinteeseen kuului ennen kuolleista tarttuvan kalman välttely. Ruumiisiin kohdistuvan inhon ja pelon taustalla voidaan nähdä suojautuminen taudinaiheuttajilta, mutta välttämissäännöt kertovat myös arvoista ja yhteisöllisestä järjestyksestä. Vainajat kun hermostuivat vähäisistäkin rikkeistä.
Kuolemaa voi tarkastella filosofisena kysymyksenä tai yksilön tunne-elämän kriisinä. Kuolema ja kuolemanrituaalit ovat myös käytännön asioita – keskittyväthän useimmat suomalaisenkin yhteiskunnan kuolemaan liittyvät toimet nimenomaan vainajan ruumiiseen ja sen saattamiseen viimeiseen leposijaansa, tavalla tai toisella.