Strategiakonsultti Mikko Leskelältä julkaistiin lokakuun alussa teos ‘Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet strategiatyössä’. Nimensä mukaisesti kirja valottaa, miten yritysten strategiatyö on muuttunut, miten ihmistieteellisellä osaamisella voidaan selvittää strategiatyön vaikeimpia kysymyksiä ja miten ihmistieteellistä konsultointia käytännössä tehdään. Design-antropologi Anna Haverinen tarttuu teokseen kirja-arvostelussa.
On ensiarvoisen tärkeää, että puhe tieteen ja tutkimuksen arvosta, tutkittuun tietoon pohjaavasta journalismista ja tieteen kansantajuistamisen tärkeydestä materialisoituu myös sen eteen tehtävän työn rahoituksena.
Antropologia on yhteiskuntatiede, jolle on ominaista etnografisen tutkimusmenetelmän hyödyntäminen. Uraansa aloitteleville antropologeille oman erityisosaamisen sanoittaminen saattaa kuitenkin olla hankalaa. Toimituksemme laati opiskelijoille ja vastavalmistuneille suunnatun työelämäpaketin helpottamaan työnhakua.
Vaatteiden valmistaminen, hankkiminen, pesu ja huolto ovat konkreettisia ehtoja sille, että kaapissa olisi jotain päälle puettavaa. Monet tavallisimmista ja vähiten arvostetuista kotitöistä liittyvät pukeutumiseen. Millaisia piirteitä näiden kotitöiden historiaan on Suomessa kuulunut?
Korean niemimaan eteläkärjen edustalla sijaitsee karu Jejun saari, joka on kuuluisa “merinaisten” kulttuurista: haenyeot sukeltavat yli 10 metrin syvyyteen jopa kahdeksi minuutiksi ilman happilaitteita ja palaavat pintaan saaliin kanssa. Katoavan perinteen harjoittajista suurin osa on nykyään 60-90 -vuotiaita.
Helsingin Sanomat uutisoi marraskuussa teknologiatapahtuma Slushin suomalaisittain erikoisesta työkulttuurista. Miljoonatulosta takovan Slushin kulisseissa työntekijät puurtavat nollatuntisopimuksilla ja verrattain heikolla palkalla. Lisäksi työntekijöitä painostetaan työskentelemään työaikalakien vastaisesti ja tekemään palkattomia ylitöitä. Voisiko nykypäivän vallankumouksellisin teko olla konservatiivinen pidättäytyminen ay-Suomen henkisessä perinnössä?