Uutisten kommenttipalstat ja some täyttyvät viesteistä, joissa uhotaan että mieltään osoittavien ihmisten yli pitäisi ajaa autolla ja heitä pitäisi kohdella väkivaltaisesti, ja joiden mukaan rauhallisesti kadulla istuvat aktivistit ovat terroristeja.
Kun ilmastoliike Elokapina ilmoittaa mielenosoituksistaan, alkaa tämän sortin kommentointi. Myös Ilta-Sanomien pääkirjoitus maalasi kuvaa Elokapinasta ääriliikkeenä vihjaillen liikkeen olevan väkivaltainen mennessään ”käsirysyyn poliisin kanssa”.
Pääkirjoittajan väite on väärä. Elokapinan jäsenet eivät käy poliisin tai muiden kimppuun vaan istuvat kadulla. Osa heistä ei noudata poliisin poistumiskäskyä. Kyse on passiivisesta vastarinnasta tai väkivallattomasta kansalaistottelemattomuudesta, jolla on pitkät kansalaisvaikuttamisen perinteet. Menetelmää ovat käyttäneet lukuisat väkivallattomuuteen sitoutuneet toimijat, kuten Rosa Parks ja muut Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen aktivistit. Väkivallaton rotusorron vastustus kohtasi kovaa väkivaltaa myös poliisin taholta.
Väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden ajatukseen kuuluu jättää tottelematta esimerkiksi poliisin poistumiskäskyjä. Poliisia ei aktiivisesti vastusteta, vaan mielenosoittajat antavat poliisin kantaa heidät pois. Väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen nojaavat henkilöt hyväksyvät siitä seuraavat sanktiot, kuten sakot.
Tämä ei ole ääritoimintaa. Istumamielenosoitus, eli sit-in, on passiivinen protestin muoto. Sitä käyttävät myös keskiluokkaiset toimijat kuten Vietnamin sodan varhainen vastustaja, antropologi Marshall Sahlins. Hän kehitteli siitä teach-in -mielenosoituksen, jossa luennoitsijat ja opiskelijat jäivät yliopistoon istumaan ja keskustelemaan protestin kohteena olleesta ilmiöstä. Istumamielenosoitukset, kadulla tai yliopistolla, ovat sovinnainen mielenilmauksen muoto.
Eivätkö terrorismista puhuvat siis esitä täysin virheellisiä väitteitä?
Kyllä esittävät. Puhetta, jossa sota on rauhaa ja väkivallaton istuminen on terrorismia kutsutaan kirjailija George Orwellin romaanissa Vuonna 1984 uuskieleksi. Romaanissa diktatuuri pyrki tekemään kriittisen ajattelun mahdottomaksi sekoittamalla käsitteitä tietoisesti: esimerkiksi väittämällä, että orjuus on vapautta. Väkivallattomien mielenosoittajien kutsuminen terroristeiksi tai käsirysyyn ryhtyväksi äärijärjestöksi on pyrkimys viedä protestilta oikeutus.
Kieli ei vain kuvaa todellisuutta, vaan kuten kielen filosofi J.L. Austin, sukupuolentutkija Judith Butler ja lukuisat antropologit ovat huomauttaneet, kielellä myös luodaan sosiaalista todellisuutta. Puhe Elokapinasta äärijärjestönä pyrkii tekemään liikkeestä yleisön silmissä sellaisen.
Mielenosoittajien esittäminen ääritoimijoina on keino välttää keskustelu heidän vaatimuksistaan. Antropologi Robert Foster on kuitenkin todennut, että orwellilainen uuskieli harvoin oikeasti vakuuttaa ketään. Sen todellinen voima on siinä, että se täyttää keskustelutilan itsestään selvästi ristiriitaisilla väitteillä, joita muiden keskustelijoiden on oiottava. Uuskieli on hälyä, jolla vaikeutetaan mielekästä keskustelua.
Ilta-Sanomien pääkirjoittaja oli huolissaan siitä, että ääritoiminta tekee hallaa ilmastokeskustelulle. Samalla hän pyrki maalaamaan kuvan Elokapinasta äärijärjestönä. Ilmastokriisin vakavuuden valossa huomio pitäisi ohjata kriisiin ja siihen mitä voimme yhteiskuntina sille tehdä, ei paikkaansa pitämättömien väitteiden esittämiseen.
Lukemista
- Austen, J.L. 1962. How to Do Things With Words: The William James Lectures delivered at Harvard University in 1955. Oxford: Clarendon Press.
- Butler, Judith 1990. Gender Trouble: Feminism and the Subversion of Identity. New Yourk: Routledge.
- Foster, Robert 2010. Corporate oxymorons and the anthropology of corporations. Dialectical Anthropology 34 (1): 95–102.
- Sahlins, Marshall 2009. The Teach-Ins: Anti-War Protest in the Old Stoned Age. Anthropology Today 25 (1): 3–5.
- Stasch, Rupert 2011.Ritual and Oratory Revisited: The Semiotics of Effective Action. Annual Review of Anthropology 40 (1): 159–174.
Ekokapinan emoliikkeen argumentointi on vähintäänkin jyrkkää ja liikkeen vaatimukset hyvin epärealistisia.
Kannattaa tutustua Saksan vihreän energiavallankumouksen nykytilaan, missä ei lyhytnäköisten ”vihreiden” ratkaisujen takia ole kehumista.
Kotimaan liikenne aiheuttaa 20% Suomen kasvihuonepäästöistä, mihin toteamukseen voimme lopettaa hurraamalla sekä ydinvoimalle, että luonnon monimuotoisuudelle. Molempia tarvitaan kipeästi.
Ekokapinan emoliikkeen argumentointi on vähintäänkin jyrkkää ja liikkeen vaatimukset hyvin epärealistisia.
Kannattaa tutustua Saksan vihreän energiavallankumouksen nykytilaan, missä ei lyhytnäköisten ”vihreiden” ratkaisujen takia ole kehumista.
Kotimaan liikenne aiheuttaa 20% Suomen kasvihuonepäästöistä, mihin toteamukseen voimme lopettaa hurraamalla sekä ydinvoimalle, että luonnon monimuotoisuudelle. Molempia tarvitaan kipeästi.
Demokratiaa ei ole ilman kansalaistottelemattomuutta mutta tänä päivänä nämä liikkeet kopioidaan muualta.
Elokapina ei ole terroristiliike. Samaa ei voi sanoa talibaneista.
Ydinvoimasta tulee suuri taakka jälkipolville kun loppusijoituspaikat tulevat täyteen.
Vastaus lienee aurinkoenergiassa.
Siinä missä ekokapina ei osu maaliin on autoilun vastustaminen. Kyllähän saksassakin on onnistuttu tekemään keskustan autobaanoista kävelykatuja mutta onko siihen päästy istumalla autotiellä.
On täysin yhdentekevää mitä aatetta ja päämäärää jokin ryhmä edustaa, jos alkaa avoimesti häiritä ihan tavallisten ihmistenkin pientä elämää. Jopa vaarantaa ihan normi arkipäivänkin juttuja. Elämä monella niin pientä ja veitsen terällä. Noista mielenilmauksista ei lopultakaan pitkä matka täysin anarkistiseen avoimen katusodan kaltaiseen käytökseen, kuten useissa maissa nähty. Jos asia tärkeä, vaikuttakaa politikkojen kautta. Me muut yritämme edes jotain yleistä hyvää ja lakeja noudattaa ja muutkin huomioida.
Kiitos Tuomas!
Elokapinaa ei voi pitää täysin vakivallattomana liikkeenä, sillä viime kerralla kansanedustaja Sebastian Tynkkysen kimppuun hyökättiin ja poliisi joutui puuttumaan tilanteeseen. Kun kansanedustajan päälle hyökätään voidaan sitä samalla pitää iskuna suomen demokratiaa kohtaan.
Ekokapina on täynnä hyväosaisten perheiden hölmöä ja radikaalia jälkikasvua. Yhteiskuntaan voi vaikuttaa paremmin parlamentin kautta eli menemällä politiikkaan. Esimerkillä on voimaa huonollakin.