Kaupoissa myytävän oluen prosenttirajasta käytyyn keskusteluun kiinnittyy antropologisesti tulkittuna hyvin perustavia kysymyksiä hyvästä elämästä, arvosta sekä yksilön ja yhteiskunnan suhteesta. Millainen elämä ja millaiset elämäntavat ovat arvokkaita? Mikä on valtion rooli elämäntapojen säätelijänä?
Juomat rakentavat tuntemamme maailman, asettavat sille selkeitä rajoja ja antavat sille muodon: yhden juoman katsotaan tekevän juojastaan työkykyisen, toinen siirtää juojan työajalta vapaalle; kolmatta juodaan vain ystävien kesken, neljättä kuuluu tarjota muukalaisille. Tätä ajatusta Fidži-saarilla havainnollistaa suosittu kava-juoma, jolla on erittäin kollektiivinen luonne.
Juotko janoosi vai siksi, että juominen yhdistää ja kertoo identiteetistäsi? Juomat jäävät helposti huomiossa ruoan varjoon: keskustellaan ruokakulttuurista, kehitetään ruokalajeja ja katsotaan kokki-tv-ohjelmia. Juominen supistuu ikään kuin syömisen sivutoiminnoksi. Mutta kun puhutaan nautintoaineiden sosiaalisesta ja symbolisesta voimasta, antropologien mukaan juoma on yllättäen jopa ruokaakin merkittävämpi. Miksi? Ohessa neljä syytä.
Tekijät Juontaja: Sanna Rauhala Teksti: Emmi Huhtaniemi Kuvaus, ohjaus ja leikkaus: Sanna Rauhala Jälkituotanto: Gennady Kurushin (gkurushin.com) Lukemista Fredric M. Roberts 1989: the Finnish Coffee…
Maailman tunnetuin thai-ruokalaji, pad thai, on oikeastaan kiinalainen annos nimeltään ”paistettuja nuudeleita thai-tyyliin”. Sen nousu Thaimaan kansallisruoaksi on sotilasdiktaattorin aktiivisen kampanjoinnin ansiota 1930- ja -40…
Ihmisen on syötävä ja juotava elääkseen. Vaikka ravinto on osa jokapäiväistä elämäämme, se ei koskaan ole pelkästään kehon fysiologista ravitsemista. Siihen liittyy kaikkialla maailmassa joukko…