Maailmojen sota
Science fiction sai alkunsa kolonialistisen Euroopan kulttuurikentällä sosiaalidarwinistisena pohdiskeluna ihmiskunnan alkuperästä, kohtalosta ja kehityksestä.
Science fiction sai alkunsa kolonialistisen Euroopan kulttuurikentällä sosiaalidarwinistisena pohdiskeluna ihmiskunnan alkuperästä, kohtalosta ja kehityksestä.
Kulunut viikko on ollut ensimmäinen teemaviikkomme, jonka aikana olemme seikkailleet – ainakin ajatuksissamme – avaruudessa. Maanantaina julkaistun avaruuden antropologiaa käsittelevän artikkelin lisäksi viikko on sisältänyt ihka ensimmäisen videotuotantomme! Mitä on avaruuden antropologia? Millaisia tarinoita avaruudesta ja sen valloittamisesta kerrotaan? Kuka saa edustaa ihmiskuntaa avaruudessa? Millaista kulttuuria ja moraalia viemme mukanamme tähtiin? Voiko ihminen selvitä eristetyssä ympäristössä? Tästä artikkelista löydät kaikki kolme videota esitysjärjestyksessä.
Avaruuden antropologia yhdistää antropologisen perspektiivin tieteellisten ja teknisten käsitteiden tutkimukseen. Se tutkii Maan kulttuurien kosmologioita ja käsityksiä avaruudesta ja maailmankaikkeudesta. Antropologinen tutkimus paljastaa tavat, joilla erilaiset käsitteet, tarinat ja kerronnan tavat vaikuttavat ymmärrykseemme ulkoavaruudesta. Mitä näemme, kun katsomme tähtiin? Odottaako siellä avaruuden loputon kylmä tyhjyys, jumalten myyttinen asuinsija, ihmiskunnan loistava tulevaisuus vai lupaus – tai kenties uhka – Maan ulkopuolisesta elämästä?
Tarinoita ulkoavaruuden vierailijoista kerrotaan ympäri maailmaa. Australian alkuperäisväestöön kuuluvaa Walpiri-kansaa tutkinut antropologi Eirik Saethre tallensi 90-luvulla paikallisia ufotarinoita.
Populaarikulttuurin ihmissyöjät ovat hirviömäisiä villi-ihmisiä, mutta kannibalismia on olemassa myös kulttuurisesti hyväksytyissä muodoissa.
Keski-Afrikan Aka-pygmikansan parissa miehen nänni ei ole turhake, vaan lähes yhtä käytännöllinen väline kuin naisen vastaava.