Lemmikkieläimiä ei tunneta kaikkialla
Nykyarvioiden mukaan ihmisen paras ystävä, koira, oli kaverinamme jo 27 000 vuotta sitten. Aivan kaikkialla maailmassa lemmikkejä ei silti tunneta.
Arkisto
Yhdessä ruokailu ja ruoan jakaminen
Ruoka on voimakas symbolinen väline, jonka avulla ilmaistaan sosiaalisia identiteettejä, rakennetaan ryhmiä ja piirretään niiden välisiä rajoja. Miksi juuri ruoka? Antropologinen ruokaa käsittelevä tutkimus rakentuu ajatukselle, jonka mukaan ruoka ei koskaan ole vain ravintoa. Syötäväksi kelpuutettu ruoka ja ruokailuun liittyvät tavat ovat kaikkialla kulttuuristen arvojärjestelmien ilmaisuja. Ne ovat osia monimutkaisista materiaalisista prosesseista, jotka muokkaavat sosiaalista ja kulttuurista elämää. Tuore kirja Ruoan kulttuuri – Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen tarkastelee ruokaa ja syömistä erityisenä sosiaalisena ilmiönä ja merkityksellisenä inhimillisenä toimintana.
Esihistorialliset sukupuoliroolit
Kyllä esihistorialliseen aikaan oli kaikki selkeämpää. Mies metsästi ravintoa ja nainen piti huolta kotileiristä. Vai miten se menikään?
Tiedosta tarinankerrontaan
Tekstin tuottaminen ja tarinankerronta tulevat jokaiselle aloittelevalle antropologille tutuiksi opintojen mittaan. Ei ole siis ihme, että niitä päädytään hyödyntämään myös työelämässä. AntroBlogin työelämätoimitus aloittaa syksyn 2016 kirjailijateemalla. Haastattelimme kulttuuriantropologi Tapio Tammista tietokirjojen syntymisen prosessista sekä tietokirjallisuuden tämänhetkisistä suuntauksista. Tammisen tuorein teos, Ruotsin äärioikeiston ja rotuopin historiaa käsittelevä Kansankodin pimeämpi puoli, palkittiin Tieto-Finlandia -palkinnolla 2015.
Helsingissä valloitetaan kesäkurpitsoin
Kaupunkiviljely on osa suomalaista kaupunkikulttuuria. Tälläkin hetkellä kymmenet eri laatikko- ja säkkiviljelmät valtaavat kaupunkitilaa ympäri Suomea kesäkurpitsa- ja auringonkukkasadot säkeistä yli pursuten. Kaupunkiviljelyllä on ruoantuotannon ja kasvien kasvattamisen lisäksi kulttuurisia, sosiaalisia ja poliittisia merkityksiä. Se yhdistää ihmisiä urbaanin kansalaisuuden motiivien ja velvollisuuksien kautta, kannustaa yhdessä tekemiseen oman asuinkaupungin parantamiseksi ja edistää ekologisia elämäntapoja.
Maailmojen sota
Science fiction sai alkunsa kolonialistisen Euroopan kulttuurikentällä sosiaalidarwinistisena pohdiskeluna ihmiskunnan alkuperästä, kohtalosta ja kehityksestä.