Kuninkaalliset täisäkit
Täillä on pieni mutta kiinnostava rooli vallankäytön ja arvottomuuden symboleina eräiden Etelä-Amerikan alkuperäisväestöjen historiassa – kuten kuninkaallisten täisäkkien tapauksessa.
Ninnu Koskenalho on somatiikkaan erikoistunut lyhytterapeutti, antropologi ja tiedeviestijä. Antropologian kentällä hän on suuntautunut psykologiseen antropologiaan, uskontoantropologiaan sekä itäisen ja eteläisen Aasian kulttuureihin.
Täillä on pieni mutta kiinnostava rooli vallankäytön ja arvottomuuden symboleina eräiden Etelä-Amerikan alkuperäisväestöjen historiassa – kuten kuninkaallisten täisäkkien tapauksessa.
Väreistä puhutaan ja niitä luokitellaan eri kulttuureissa hyvin eri tavoin. Ennen 1500-lukua englannin kielessä ei ollut termiä oranssille värille.
Moderni kirurgia kehittyi valistuksen ajan Britanniassa, jossa anatominen tutkimus vaati materiaalikseen runsain määrin ihmiskehoja. Ruumiiden leikkelyä pidettiin kuitenkin kansan parissa radikaalina ja syvästi kammottavana.
Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa, julistaa YK:n raportti. AntroBlogi järjesti tammikuussa tapahtuman, joka toi yhteen hyönteisruokailun ammattilaisia, ruoan tutkimukseen perehtyneitä antropologeja sekä talon täydeltä uteliasta yleisöä, joka pääsi maistelemaan kotimaisia heinäsirkkoja. Esittelemme tässä kolumnissa tapahtumassa heränneitä pohdintoja. Miltä sirkka suussa tuntui?
Kuubassa ruoka liittyy voimakkaasti sosiaalisiin suhteisiin ja niissä ilmenevään huolenpitoon.
Joulun avainsana Suomessa on lahja. Lahjojen rituaalinen vaihto nähdään antropologiassa eräänä tärkeimmistä keinoista ylläpitää ja huoltaa sosiaalisia verkostoja. Lahjan arvo ei ole vain tavarassa itsessään. Merkitys piilee ennen kaikkea lahjan sosiaalisessa arvossa, joka liittyy lahjan antajan ja vastaanottajan väliseen suhteeseen sekä molempien sosiaaliseen asemaan. Ja miten joulupukki sopii tähän kuvioon?