Henkisyys on niin olennainen osa ihmisyyttä, että sitä on antropologiassa tutkittu aivan tieteenalan alkuajoista asti. Taipumusta kokea yliluonnollisen tai ei-inhimillisen läsnäolo ja vaikutus tutkitaan esimerkiksi paneutumalla erilaisiin rituaaleihin, seremonioihin ja uskomuksiin, tai tarkkailemalla ihmisten tapaa toteuttaa uskoaan jokapäiväisessä elämässään. Tämän kategorian kirjoitusten myötä tutustut uskonnon ja henkisyyden aihepiiriin tarkemmin.
Itkuvirret ovat perinnettä, jota löytyy niin itämerensuomalaisesta kulttuuripiiristä kuin monilta muiltakin maailman kolkilta. Itkuvirret ovat olleet sekä rituaalista kansanrunoutta, väkevää tunteiden ilmaisua että viestintää tuonpuoleisen kanssa.
Positiivista asennetta korostaessa elämän varjopuolet jäävät vähemmälle huomiolle. Filosofi Sami Pihlströmin mukaan tämä on virhe. Kypsän ihmisen tulisi kyetä myös negatiiviseen ajatteluun, sillä maailman puutteiden myöntäminen on edellytys moraaliselle kypsyydelle. Onko negatiivisella ajattelulla jotain annettavaa myös antropologialle?
Hautausvaatteilla on merkittävä rooli kuolemanrituaaleissa. Ne vahvistavat sosiaalisia siteitä kuolleiden ja elävien välillä. Lounais-Kiinan etnisen dong-vähemmistön parissa vainajat puetaan erityisistä kankaista tehtyihin mittatilausvaatteisiin, joihin liittyy maagisiksi koettuja ominaisuuksia.
Kristillisestä hip hopista on tullut lyhyessä ajassa eräs suosituimmista kristillisen populaarimusiikin muodoista. Samaan aikaan kristillistä uskoa tunnustavat yhdysvaltaiset hip hop -artistit kuten Lecrae, NF ja TobyMac ovat saavuttaneet kansainvälistä suosiota myös kristillisten musiikkimarkkinoiden ulkopuolella. Miten vastakulttuurin äänenä tunnettu hip hop on kääntynyt osaksi arvokonservatiivista kristittyä kulttuuria, ja miten hip hop -maailma on ottanut ilmiön vastaan?
Rainbow Gatheringit ovat kansainvälisiä, avoimia ja epäkaupallisia leirejä, joilla vastakulttuurit ja vaihtoehtoinen hengellisyys kukoistavat. Monista lähteistä lainaavaa vaihtoehtoista, holistista henkisyyttä voidaan pitää nykypäivän kansanuskona. Kesällä…
Suomalaiseen uskomusperinteeseen kuului ennen kuolleista tarttuvan kalman välttely. Ruumiisiin kohdistuvan inhon ja pelon taustalla voidaan nähdä suojautuminen taudinaiheuttajilta, mutta välttämissäännöt kertovat myös arvoista ja yhteisöllisestä järjestyksestä. Vainajat kun hermostuivat vähäisistäkin rikkeistä.
