Siirry suoraan sisältöön

Henkisyys

Henkisyys on niin olennainen osa ihmisyyttä, että sitä on antropologiassa tutkittu aivan tieteenalan alkuajoista asti. Taipumusta kokea yliluonnollisen tai ei-inhimillisen läsnäolo ja vaikutus tutkitaan esimerkiksi paneutumalla erilaisiin rituaaleihin, seremonioihin ja uskomuksiin, tai tarkkailemalla ihmisten tapaa toteuttaa uskoaan jokapäiväisessä elämässään. Tämän kategorian kirjoitusten myötä tutustut uskonnon ja henkisyyden aihepiiriin tarkemmin.

Missä tunne, siellä usko

Uskontokriitikot esittävät, että paras tapa päästä eroon uskonnoista on opettaa lapsille tieteellistä maailmankuvaa ja unohtaa satuilut. Vastasyntynyt on heidän mukaansa uskonnoton. Jos taipumus uskonnollisuuteen laskisi suhteessa yhteiskunnan maallistumiseen, voisi olettaa, että länsimaissa uskonnot lakastuisivat itsestään. Uskonnollisten ideoiden sitkeydestä kertoo se, että niitä ilmenee yhteiskunnissa, joissa uskonnolla ei ole ollut näkyvää roolia vuosikymmeniin Jottei keskustelu supistuisi mustavalkoiseksi väittelyksi uskonnon puolesta ja vastaan, tulee uskonnollisuuden yhteisestä juuristosta versovia uniikkeja kasvustoja hahmottaa selkeämmin. Mihin, miten ja miksi uskomme? Tässä projektissa antropologian ja modernin kognitiotutkimuksen yhteistyö on osoittautunut hedelmälliseksi.

New agen huipentuma: Mayojen maailmanloppu 2012

Vuonna 2012 kohistiin maailmanlopusta. Muinaisen maya-kansan kalenterin “suuri sykli” oli loppumassa 21.12.2012. Mitä silloin tapahtuisi? Mayat olivat tallentaneet kivisiin monumentteihin ja pyramideihin tutkijoita ihmetyttävällä tarkkuudella tietoa, joka liittyi taivaankappaleiden kulkuratoihin ja kosmoksen ilmiöihin. Ehkä he tiesivät jotain, mistä nykyihminen on täysin tietämätön? Ajankohtaan liittyi maailmanlopun lisäksi monenlaisia tarinoita ja teorioita. Odotettiin ihmiskunnan tietoisuuden muutosta, Vesimiehen ajan alkua, vanhojen jumalien paluuta, jopa viimeisimmästä Indiana Jones -elokuvasta tuttujen mystisten kristallikallojen esiintuloa. Vakavasti ottaen, mistä tässä oikein oli kyse? Graduaan tekevä antropologi vietti vuonna 2012 kolme kuukautta Meksikossa ja osallistui maya-vanhimman järjestämään rituaaliseen valmistautumiseen suurta aikakauden muutosta varten.

Saavatko vain hindut joogata?

Joogaa on sanottu ”Intian lahjaksi maailmalle”. Sen muuttuminen globaaliksi hyvinvointitrendiksi on kuitenkin herättänyt keskustelua siitä, kenelle jooga oikeastaan kuuluu. Onko länsimaalaisten joogaharrastuksessa kyse kulttuurisesta haltuunotosta, ja jos niin, mitä eettisiä ongelmia tähän liittyy?

Kumman jäljillä

Muutama vuosi sitten minulle alkoi virrata kirjeitä, joissa ihmiset kertoivat heille sattuneista oudoista kokemuksista. Tutkimushankkeestamme ‘Mieli ja toinen’ oli julkaistu iltapäivälehdistössä jokunen uutinen, mikä oli saanut ihmiset ottamaan yhteyttä. Kirjeitä kertyi lopulta yli sadalta kirjoittajalta. Niissä kerrottiin oudoista ja hämmentävistä kokemuksista. Jotkut kirjoittajat olivat kokeneet telepaattisia elämyksiä, toiset saaneet mahdollisesti merkkejä vainajilta tai kuulleet tai nähneet jotain sellaista, mitä muut eivät olleet todistamassa oikeaksi. Tällaisista kokemuksista käytetään yleisesti nimitystä yliluonnollinen tai paranormaali. Mistä kirjeissä saattaa olla kyse?

Jumala on elossa – nähty viimeksi Helsingissä

Miltä yliluonnollinen tuntuu keskellä tavallista arkipäivää? Ihmismieli taipuu monenlaisiin kokemuksiin. Mitä poikkeavampaa niiden sisältö on, sitä todennäköisemmin niitä kutsutaan yliluonnollisiksi, epätodellisiksi tai jopa mielenhäiriöisiksi. Eräs kiinnostava poikkeavan tietoisuuden muoto on sellainen, jossa näkymättömän yliluonnollisen olennon läsnäolo koetaan todellisena. Helsinkiläisessä uuskarismaattisessa seurakunnassa armolahjat ovat jokaisen saatavila ja Jeesuksen kanssa jutteleminen, Pyhän Hengen ohjaamana tanssiminen ja euforinen kielillä puhuminen ovat jokapäiväisiä tapahtumia.