Elinympäristö

Nepalin maanjäristyksissä huhti-toukokuussa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja loukkaantui 22 300. Tuhoutuneita ja vahingoittuneita taloja on 750 000. Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein linkittyvät tärkeisiin ihmissuhteisiin. Talot eivät olekaan pelkästään materiaalisia rakennelmia, sillä niiden merkitykset ovat tiiviisti kiinni sosiaalisissa suhteissa sekä kulttuurisessa kontekstissa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidettyjen rakennusten merkitys huomataan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten maanjäristyksen jälkeen.

Voiko soveltavalla antropologialla olla merkittävä rooli aikakautemme suurimpien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa? Soveltavan antropologian symposiumissa Ljubljanassa puhuneen klimatologian professorin ja nobelistin Lučka Kajfež Bogatajn mielestä antropologeilla on tärkeä tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Hänen mukaansa ilmiön ymmärtäminen luonnontieteelliseltä näkökulmalta, ja sen maantieteellisten seurausten ennustaminen yksistään eivät riitä ongelman ratkaisuun, sillä kyseessä ovat ihmisten käyttäytymisen seuraukset. Luonnontieteet eivät pysty selittämään tai ymmärtämään ihmisen toiminnan roolia ilmastonmuutoksessa ja muissa aikamme suurissa globaaleissa haasteissa, joiden juuret ovat usein ruohonjuuritason kehityskuluissa.

Talvisodan päätyttyä Suomi aloitti vuonna 1941 sotilaallisen yhteistyön Saksan kanssa. Tuolloin maahamme saapui noin 200 000 saksalaissotilasta, joista suurin osa sijoitettiin Pohjois-Suomeen. Toisen maailmansodan lopulla suomalaiset kääntyivät saksalaisia vastaan, mikä johti Lapin sotaan ja laajamittaisiin tuhoihin saksalaisten poltettua Lapin lähtiessään. Haastattelussa kansatieteilijä Eerika Koskinen-Koivisto, joka on tutkimuksessaan perehtynyt ainoaan Lapissa kaatuneille saksalaissotilaille pystytettyyn viralliseen monumenttiin: Norvajärven saksalaiseen hautausmaahan ja siellä vierailevien ihmisten kokemuksiin.

Kaupungistuminen ja teknologian lisääntyminen etenevät nykymaailmassa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kaupungissa. Yhä useamman elämä on kietoutunut tietoverkkojen ja tietokoneiden ympärille – älypuhelimet piippaavat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaanissa elämässä valtavasti merkitystä: se esimerkiksi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiimme ja siihen, mitä tietoa käytössämme on eri tilanteissa. Teknologia on kiinteä osa inhimillistä todellisuutta. Se on osa monimutkaisia sosiaalisia prosesseja ja kulttuurisia merkitysketjuja. Mitkä suuret visiot ohjaavat teknologian kehittämistä? Miten ja miksi teknologiaa käytetään tietyssä tilanteessa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan?

Ihmiskunnan enemmistö asuu urbaanisti, joten yhä useampi antropologiksi kouluttautunut tutkii kaupunkielämää. Kaupungistumisen vauhti ja mittakaava rikkovat kuitenkin jatkuvasti ennätyksiä. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, ettei kaikkea urbaania rakentamista voi ajatella kaupungistumisena. Eeva Berglund ja Cindy Kohtala kertovat toimittamastaan Helsinki-kirjasta, jonka keskeinen viesti on, että pääkaupungista voi keskustella moniulotteisemmin kuin tähän asti on ollut tapana.