Siirry suoraan sisältöön

Perhe ja koti

Sukulaisuutta ja kodin piiriin kuuluvia aiheita on tutkittu antropologiassa aina. Tutkimuksessa perhe ja sukulaisuus määritellään biologian sijaan sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Ketkä syövät tai nukkuvat yhdessä? Miten sukulaisuutta toteutetaan sosiaalisesti tutkittavassa yhteisössä? Lue lisää aiheesta tämän sivun artikkeleista.

Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa

Sadat suomalaiset eläkeläiset viettävät talvet Thaimaan lämmössä. Matkustaminen avartaa, ja globalisaatio on saavuttanut myös suomalaiset eläkeläiset. Ilmiö kertoo myös epätasa-arvoisesta maailmanjärjestyksestä. Maahanmuutto köyhistä maista rikkaampiin on teema, josta käydään paljon keskustelua ja jota tutkitaan paljon. Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkijat ovat alkaneet kiinnittämään huomiota myös toisenlaiseen maahanmuuttoon. Niin sanotut elämäntapamuuttajat ovat vauraiden teollisuusmaiden kansalaisia, jotka muuttavat pois kotimaastaan rennomman elämän perässä.

Totuuden ja epäilyn henki perheenyhdistämisessä

Antropologiassa sukulaisuus ei tarkoita perhettä laajempaa sosiaalista kokonaisuutta, kuten tavallisessa kielenkäytössä. Sukulaisuus on läpitunkeva idea, joka niveltyy osaksi sukupuolen, seksuaalisuuden, sosiaalisen persoonan, ruumiillisuuden ja politiikan tutkimusta. Perheenyhdistäminen on yksi lukuisista nykymaailman ilmiöistä, joita voidaan kutsua globaaliksi tai ylirajaiseksi sukulaisuudeksi. Maahanmuuttopolitiikassa perheenyhdistäminen ymmärretään selvärajaista perhettä piirtävän ideologian kautta. Perheen idea on kuitenkin aina läpikotaisin poliittinen, eli historiallisesti ja kulttuurisesti erityinen ja muuttuva.

Ihminen on sitä, kenen kanssa hän syö

Tiistainen Arman Pohjantähden alla käsitteli aihetta, joka on jokaiselle läheinen: ravintoa. Keskustelun ytimessä oli se, voiko ruokavaliolla ennaltaehkäistä tai parantaa sairauksia. Siitä, mikä on ihmiselle hyvää ja oikeaa ravintoa on olemassa valtava määrä mielipiteitä. Niin on myös siitä, millä kriteereillä hyvä ravinto määritellään. Länsimaiselle ajattelulle tyypillinen tapa tarkastella ravintoa fyysisen terveyden ja mitattavien, fysiologisten prosessien kautta ei ole ainoa tapa hahmottaa ravinnon ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä.

Terveisiä monikulttuurisesta lähiöstä

AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuuntelemaan yliopistonlehtori Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konfliktit ja islamia ympäröivä turvallisuuteen ja sosiaalisiin uhkiin kytkeytyvä keskustelu monikulttuurisessa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuosikokoukseen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneillään olevaan kenttätyöhönsä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosiaalista monimuotoisuutta Suomessa, keskittyen etenkin muslimidiasporiin. Häntä kiinnostavat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapahtuvat sosiokulttuuriset muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havaintoja Suomessa aikaisemmin tehdyn lähiö-tutkimuksen huomioihin.

Yksin Pohjantähden alla

Arman Pohjantähden alla – dokumenttisarjan tuorein jakso käsitteli vanhustenhoitoa ja vanhusten yksinäisyyttä. Vanhustenhoito on kuuma puheenaihe, joka nousee Suomessa otsikoihin tasaisin väliajoin – yleensä epäkohtien, rikkeiden tai resurssipulan takia. Yksi suurimmista ikääntyvän väestön ongelmista on kasvava yksinäisyys. Tutkimuksen mukaan 36-39% ikääntyneistä suomalaisista tuntee itsensä yksinäiseksi. Kenen vastuulla on huolehtia vanhuksista, kun he eivät enää pysty huolehtimaan itsestään? Länsimaalaista individualismia korostavassa ajattelussa yksilönvapaus ajaa vanhemmista huolehtimisen edelle. Yksilön tehtävä on keskittyä toteuttamaan omaa henkilökohtaista polkuaan, kun vanhustenhoito jää yhteiskunnan tehtäväksi.

Suomiko maailman paras maa olla äiti?

Pelastakaa Lapset -järjestön vuosittain julkaiseman Maailman äitien tila -raportin mukaan Suomi oli vuosina 2013 ja 2014 maailman paras maa olla äiti. Yhtä ylistävästi ei kuitenkaan voi puhua suomalaista äitiyttä ympäröivästä kulttuurista. Aihepiiriin tutkimuksen kautta perehtynyt antropologi näkee suomalaisessa äitiyskulttuurissa muutaman perusteellisen valuvian, joiden takia erityisesti äitiyteen sopeutuminen voi Suomessa olla erityisen vaikeaa. Miksi ja mitkä kulttuurimme piirteet voivat olla haitaksi äitien henkiselle hyvinvoinnille?

AntroBlogi
Tehty  GDPR Cookie Compliance
Tietosuojakatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä tarjotakseen sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Evästetiedot tallennetaan selaimeesi. Ne suorittavat toimintoja, kuten tunnistavat sinut, kun palaat verkkosivustollemme. Evästeet välittävät tiimillemme tietoa siitä, mikä verkkosivustossamme on sinulle kiinnostavinta ja hyödyllisintä.