Perheen ja sukulaisuuden tavoin myös seksuaalisuus ja sukupuoli nähdään antropologiassa biologian sijaan sosiokulttuurisina kategorioina. Seksuaalisuus ja sukupuoli ovat asioita, joita ihmiset toteuttavat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Lue lisää tämän sivun jutuistamme.
Kinky-yhteisön bileissä näyttäytyy seksuaalisuuden karnevalistinen ja räikeä puoli. Osallistujat ovat pukeutuneet fetissiasuihin, piiskat viuhuvat ja alistumisesta nauttivat kulkevat kiltisti talutushihnojensa päissä. Kaikki tämä luo turvallisen puolijulkisen tilan yksilöille, joiden yleensä täytyy piilottaa seksuaalisuutensa muulta maailmalta. Miksi kinky-yhteisöä tarvitaan, ja miksi kinkybileet ovat tärkeitä tapahtumia?
Epäneutraalin sukupuolikirjan tarkoitus on esipuheen mukaan nostaa keskusteluun “perinteiset sukupuoliroolit” sekä miesten tasa-arvo -ongelmat. Kirjoittajat vetoavat tieteeseen, tutkimuksiin ja tutkijoihin, mutta tieteellisiä käytäntöjä on vain nimeksi. Kun aiheina on sukupuoli, ”pariutuminen”, valta ja vaihto; ja kun esitetään väitteitä kulttuurista, yhteiskunnasta, ihmisen evoluutiosta ja ihmisyyden perimmäisestä luonteesta, ollaan aiheissa, joita antropologiassa on käsitelty paljon.
Viime vuosina vaihtokauppaseksi on herättänyt tutkijoiden ja median mielenkiinnon. Olemme lukeneet lehdistä, kuinka nuoret naiset hankkivat rahaa ja luksustuotteita ”tapailemalla” vanhempia miehiä. Tämä on herättänyt huolta nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Ilmiön kitkemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Suomessa nuorten vaihtokauppaseksiin on suhtauduttu lasten hyväksikäyttönä ja puhuttu ilmiöstä nuorisoprostituutiona. Siitä, missä määrin seksuaalisuus ja vaihdanta liittyvät aikuisten arjessa toisiinsa, ei taas puhuta lainkaan. Onko vaihtokauppaseksi kuitenkaan sama asia kuin prostituutio?
Pride-marsseja, Orlandon surmia ja queer-kulttuureita analysoiva kaksiosainen juttusarja jatkuu. Jokainen lesbo, homo ja trans* tietää täsmälleen, missä ei voi suudella, missä pitää irrottaa käsi kädestä, missä voi pukeutua ja elehtiä queeristi, missä voi flirttailla, kenen silmissä katseen voi antaa viipyä ja kenelle voi kertoa elämästään yksityiskohtia. Joskus kuitenkin sattuu erheitä, tai iskee halu haastaa rajoja tietoisesti. Tulos voi olla suoran tai epäsuoran väkivallan kohteeksi joutuminen.
Näkyminen Pride-paraatissa on muuttunut viime vuosina syvästi poliittiseksi esimerkiksi monille sateenkaariperheille, HIV+-järjestöille ja trans*-ihmisille. Miksi osa yhteisöä kieltäytyy olemasta mukana Priden spektaakkelissa?
Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteiskuntaa kuohuttavia ajankohtaisia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensimmäisen esityskautensa päätteeksi antropologisen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajankohtainen, kiistanalainen ja vaikeasti määriteltävä asia: suomalaisuus. Jaksossa kulminoituivat sarjan vahvuudet ja heikkoudet. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tasapuolisesti ääneen tässä viimeisessä jaksossa – tai sarjassa ylipäänsä?
