Musiikki, elokuvat, kirjat ja muut kulttuurin ilmentymät ovat luonnollisesti antropologisen tutkimuksen kohteina. Antropologiassa nämä kulttuurin tuotteet nähdään oman aikansa ja sosiokulttuurisen ympäristönsä muovaamina kokonaisuuksina, joita tutkimalla saamme tietoa yhteiskunnasta laajemmin. Lue lisää viihteen antropologiasta tässä kategoriassa.
Frida Kahlo tuskin aavisti, että hänen omakuvistaan tulisi maailmanlaajuinen brändi lähes 80 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Taiteen tuotteistamisen myötä teosten poliittinen viesti heikkenee. Fridan henkilöbrändäys kertoo kyvyttömyydestämme katsoa ja ymmärtää taidetta tänä päivänä.
Klovnit ovat kaksijakoisia hahmoja. Ne voivat olla yhtä hyvin vaarattomia lastenkutsuille sopivia hassuttelijoita kuin terävähampaisia varjoissa hiipiviä petoja. Mistä tämä kaksijakoisuus kumpuaa? Miten ja miksi klovneista tulee kauhun kohteita?
Burleski on lavataidetta, joka tunnetaan ennen kaikkea näyttävästä estetiikasta ja tavastaan esittää seksuaalisuutta. Mitä burleskiesiintjät itse ajattelevat lajinsa estetiikasta? Entä kuinka lähellä median luomat mielikuvat burleskista ovat sitä kuvastoa, mitä esiintyjät itse haluavat lajinsa pariin tuottaa?
AlterNATIIVI -podcastin ensimmäisessä jaksossa pureudutaan antropologian ytimeen: mitä on ihmisoivallus? Vieraana teologi ja kauppatieteilijä, Protoomon toimitusjohtaja Mikko Leskelä.
Stand up -komiikka on ainutlaatuinen yhdistelmä omaehtoista ja -kohtaista sooloesitystä, yhteisöllistä rituaalia ja jotain, mitä voisi kutsua välittömyyden estetiikaksi. Kuluvalla vuosituhannella tämä kansainvälisesti merkittävä lavataiteen laji on noussut suuren yleisön suosioon myös Suomessa.
Valkoinen Suomi lauloi sisällissodan aikana, ja sen jälkeen, koti-ikävästä, “ryssistä” ja urheista Pohjanmaan miehistä. Niin sanotun uusisänmaallisen käänteen myötä valkoisen Suomen laulut ovat palanneet sekä virallisen Suomen seremonioihin että Youtube-videoihin. Niiden avulla kommentoidaan pikemminkin nykyaikaa kuin sodan kauhuja sadan vuoden takaa.