Kyy on ainoa kotoperäinen matelijamme, joka lukuisista yrityksistä huolimatta on edelleen vailla suojelua. Suhteemme tähän käärmeeseen on poikkeuksellisen vihamielinen eurooppalaisella mittapuulla, eikä valtaosa suomalaisista edes kannata sen rauhoittamista. Sahalaitakuvioinen sihisijä on saanut osakseen runsaasti perusteetonta pelonlietsontaa, mikä kertoo paljon käsityksistämme ihmisen paikasta muuhun ympäristöön nähden.
Ihmisten ja villieläinten väliset vastavuoroiset suhteet ovat yleinen satujen ja tarinoiden aihe. Joissakin yhteisöissä ne ovat myös olennainen osa jokapäiväistä elämää. Esimerkiksi brasilialaisessa Lagunan kylässä on kalastettu delfiinien kanssa 1800-luvun puolivälistä lähtien.
Metsästys oli aiheena tämän viikon Pohjantähden alla -jaksossa. Hirvimetsällä ja fasaanijahdissa Arman Alizad kohtasi suomalaisia, joille metsästys ja eränkäynti merkitsevät kokonaisvaltaisen tervettä ja tasapainoista luontosuhdetta ja yhteyttä luontoon. Metsästykseen liittyy monia kiinnostavia ja ristiriitaisia mielikuvia.
Rajat ihmisen ja ei-ihmisen välillä ovat lähtökohtaisesti varsin hatarat. Viime aikoina tähän on kiinnitetty huomiota myös humanistisemmin suuntautuneissa tieteissä, ja antropologian eri suuntaukset biologisen antropologian lisäksi ovat kohdistaneet uudenlaista katsetta klassisen luonnon ja kulttuurin kahtiajaon välissä vipeltäviin olentoihin ja niiden välisten monimutkaisten suhteiden verkostoihin.
Täillä on pieni mutta kiinnostava rooli vallankäytön ja arvottomuuden symboleina eräiden Etelä-Amerikan alkuperäisväestöjen historiassa – kuten kuninkaallisten täisäkkien tapauksessa.
Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa, julistaa YK:n raportti. AntroBlogi järjesti tammikuussa tapahtuman, joka toi yhteen hyönteisruokailun ammattilaisia, ruoan tutkimukseen perehtyneitä antropologeja sekä talon täydeltä uteliasta yleisöä, joka pääsi maistelemaan kotimaisia heinäsirkkoja. Esittelemme tässä kolumnissa tapahtumassa heränneitä pohdintoja. Miltä sirkka suussa tuntui?