Voiko antropologia auttaa ymmärtämään David Lynchin tuotantoa? Huolimatta siitä onko ohjaajan omistautunut fani vai vannoutunut vihaaja, antropologia saattaa antaa työkaluja hänen teostensa käsittelyyn. Yle Teema järjestää 20.-24.3. elokuvafestivaalin, jonka päätähtenä on ohjaaja David Lynch. Toimituksen päivystävä leffafriikki tarttui tilaisuuteen ja pääsi näkemyksineen muiden innokkaiden mukana festivaaliohjelmiston välispiikkeihin - loput antropologisimmat ajatukset muotoutuivat tekstiksi.

Vuoden 1975 Tappajahai-elokuva oli yllättävä menestys. Se rikkoi ennätyksiä ja elokuvateollisuuden lainalaisuuksia ennen näkemättömillä tavoilla. Vaikka elokuva tuli teattereihin vasta kesällä, perinteisesti huonojen elokuvien kautena, siitä tuli aikansa tuottoisin elokuva. Tappajahain suosion on tulkittu johtuvan sen symbolisista merkityksistä, jotka sallivat yleisölle yhdysvaltalaisen sotahistorian käsittelyn alitajuisella tavalla.

Dokumentit ovat väylä uusiin näkökulmiin tutuista ja vähemmän tutuista asioista. Viime vuosina on yleistynyt etnografinen, havainnollistava kuvaus, jolla halutaan tuoda esiin kuvattavien ihmisten maailmankuvaa. Voiko antropologian opinnoista olla hyötyä dokumenttien teossa? Mitä eroa on antropologisen kenttätyön ja dokumentin teolla? Näihin kysymyksiin lähdimme hakemaan vastauksia palkitulta dokumentaristi Mirja Metsolalta.