Olavi Seppäsen Homo religiosus -radioesseesarjan jakson aiheita ovat matkailun kulttuurinen merkitys ja siihen liittyvät kokemukset, sekä matkailun yhteys uskonnollisuuteen ja hengellisyyteen. Haastatteluissa antropologi Tom Selänniemi ja…
Kitsune-tsuki on tila, jossa ihminen on ketun vallassa. Japanilaisessa kansanuskossa ketut (kitsune) ovat Inari-jumalan apureita. Epätavallista käytöstä on selitetty kitsuneiden valtaan joutumisella.
Rainbow Gatheringit ovat kansainvälisiä, avoimia ja epäkaupallisia leirejä, joilla vastakulttuurit ja vaihtoehtoinen hengellisyys kukoistavat. Monista lähteistä lainaavaa vaihtoehtoista, holistista henkisyyttä voidaan pitää nykypäivän kansanuskona. Kesällä…
Suomalaiseen uskomusperinteeseen kuului ennen kuolleista tarttuvan kalman välttely. Ruumiisiin kohdistuvan inhon ja pelon taustalla voidaan nähdä suojautuminen taudinaiheuttajilta, mutta välttämissäännöt kertovat myös arvoista ja yhteisöllisestä järjestyksestä. Vainajat kun hermostuivat vähäisistäkin rikkeistä.
Muinaisessa maya-yhteiskunnassa kaakao oli paljon enemmän kuin herkullinen juoma. Se oli aateliston merkittävissä rituaaleissa ja juhlissa käyttämä herkku, jota uhrattiin jumalille ja haudattiin vainajan mukaan matkalle tuonpuoleiseen. Kaakao oli myös sekä valuuttaa että lääke, joka sopi niin vatsalle kuin tulehdusten hoitoon.
Ihmisille on luontevaa elää useammassa todellisuudessa yhtä aikaa. Käsin kosketeltavan todellisuuden lisäksi elämme usein myös jollain toisella todellisuuden alueella – niitä voi kutsua muodikkaasti lisätyksi todellisuudeksi, ja ne esittävät kysymyksen: mitä jos jokin meille annetussa tilanteessa olisikin toisin? Vaikka kysymys on mitä inhimillisin, lisättyjä todellisuuksia arvotetaan keskenään hyvin eri tavoin. Esimerkiksi enkeleiden kautta koettu lisätty todellisuus on toisille kovin häiritsevää. Miksi sitä arvotetaan toisin kuin vaikkapa peliharrastusta?