Helsingin yliopistossa antropologian yliopistonlehtorina toimiva Marianna Keisalo sekoitti aikoinaan työn ja huvin, kun hän alkoi tutkia stand up -komiikkaa. Etnografisessa tutkimuksessaan Keisalo opetteli myös itse…
23. kesäkuuta 1992, muuan metsätyönjohtaja kohtasi suureksi hämmästyksekseen naarasleijonan taimikkoaukealla Etelä-Karjalan Ruokolahdella. Otsikoiden puute ei riitä selittämään, miksi paikallisista leijonahavainnoista tuli niin merkittävä valtakunnallinen puheenaihe.
Suuret tapahtumat synnyttävät huumoria, eikä korona ole poikkeus. Huumorilla on monia merkityksiä ja vaikutuksia. Sen kautta voi rakentaa yhteisöllisyyttä tai hyökätä. Vitsi voi välittää piiloviestejä tai kuvata tilannetta, jolle on vaikea löytää järkevää selitystä tai edes sanoja.
Huumori on yhtä aikaa sekä äärimmäisen yksilöllistä ja tilannesidonnaista, että tiettyjä kulttuurisia ja jopa universaaleja kaavoja noudattavaa. Miten huumorintaju liittyy minäntajuun stand-up -komiikassa, ja mitä se sellainen minäntaju on?
“Henkisesti suomalainen” on käsite, jolle löytyy mandariinikiinan kielestä oma sana: jingfen. Termin takana on nuorten kiinalaisten samaistuminen suomalaiseen epäsosiaalisuuteen.
Antropologi ja koomikko Marianna Keisalo keskustelee mm. klovneista ja stand up -tutkimuksesta Akonniemen Avara Luonto –podcastin jaksossa numero 47. Podcast julkaistu 5.11.2018.
