AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuuntelemaan yliopistonlehtori Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konfliktit ja islamia ympäröivä turvallisuuteen ja sosiaalisiin uhkiin kytkeytyvä keskustelu monikulttuurisessa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuosikokoukseen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneillään olevaan kenttätyöhönsä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosiaalista monimuotoisuutta Suomessa, keskittyen etenkin muslimidiasporiin. Häntä kiinnostavat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapahtuvat sosiokulttuuriset muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havaintoja Suomessa aikaisemmin tehdyn lähiö-tutkimuksen huomioihin.

AntroBlogin työelämätoimitus jatkaa Eeva Berglundin aloittamaa kuukauden teemaa designin ja antropologian yhdistämisestä. Juttua varten haastattelimme Helsingin kaupungin kansainvälisten asioiden johtavaa asiantuntijaa Iina Oilinkia, joka on valmistunut Helsingin yliopistosta vuonna 1999 pääaineenaan sosiaaliantropologia. Hän on urallaan ollut tiiviisti tekemisissä sekä muotoilun että kaupunkisuunnittelun kanssa ensin nykyisen Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun ARKI-hankkeessa ja myöhemmin Helsingin kaupungilla useiden asumiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyvien hankkeiden parissa.

Muotoilu on antropologille käyttökelpoinen metafora. Jo lähtökohtaisesti siinä yhdistyvät tekeminen ja ajatteleminen, aineellisuus ja mielikuvitus. Lainaamalla muotoilun käsitteitä antropologit irtaantuvat vuosisatoja länsimaita piinaavasta työnjaosta, jossa päässä tehty työ oli keinotekoisesti pidetty erillään ruumiillisesta työstä. Muotoilussa nämä yhdistyvät. Antropologienkaan ei tarvitse pakottaa tutkimuksiaan länsimaisen tieteen lokeroihin, jotka erottavat toisistaan tekniset asiat ja ihmisiä koskevat asiat. Tekniikka ja yhteisö kulkevat kaikkialla yhdessä. Muotoilua ja antropologiaa yhdistämällä näitä tosiasioita on helpompi käsitellä.

Tiistaina 12.3. nähtiin toinen jakso Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla, jossa aiheena oli asunnottomuus. Arman perehtyi asunnottomien elämään etnografisin ottein: haastattelemalla ja viettämällä aikaa tukalaan elämäntilanteeseen joutuneiden, yhteiskunnan marginaaleissa elävien kodittomien kanssa. VVA ry:n toiminnanjohtaja kertoi jaksossa, että asunnoton voi päästä kiperästä tilanteestaan usein uskaltautumalla pyytämään apua. Avuntarjoajia on - miksei apua haeta? Jaksossa viitattiin useaan otteeseen päihde- ja mielenterveysongelmiin. Antropologialla on pitkät perinteet köyhyyden ja asunnottomuuden tutkimuksessa, ja pintaa raaputtamalla löytyykin lisää tilannetta selittäviä tekijöitä.

Kaupungistuminen ja teknologian lisääntyminen etenevät nykymaailmassa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kaupungissa. Yhä useamman elämä on kietoutunut tietoverkkojen ja tietokoneiden ympärille – älypuhelimet piippaavat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaanissa elämässä valtavasti merkitystä: se esimerkiksi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiimme ja siihen, mitä tietoa käytössämme on eri tilanteissa. Teknologia on kiinteä osa inhimillistä todellisuutta. Se on osa monimutkaisia sosiaalisia prosesseja ja kulttuurisia merkitysketjuja. Mitkä suuret visiot ohjaavat teknologian kehittämistä? Miten ja miksi teknologiaa käytetään tietyssä tilanteessa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan?