Turkkilainen lintukieli
Kuşköy on eristäytynyt vuoristokylä Mustanmeren rannikolla Turkissa. Sen tuhatkunta asukasta ovat satojen vuosien ajan kommunikoineet viheltämällä, kielellä jota kutsutaan “lintukieleksi”. Kylän nimi merkitsee lintujen kylää.
kieli
Kielimallien kulttuurisodat
Kielimallien määrän kasvaessa niiden kulttuurierot ja erilaiset poliittiset kannat tulevat entistä selvemmin esiin.
Kielipolitiikkaa koulujen käytävillä
Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin.
Korona teki Tornion ja Haaparannan välisen rajan näkyväksi
Tornion-Haaparannan kaksoiskaupunki sijaitsee Suomen ja Ruotsin välisen rajan molemmin puolin. Huolimatta kaupungin halkaisevasta rajasta, alueen asukkaat ovat tähän asti muodostaneet yhtenäisen yhteisön. Koronapandemian aikainen rajan vahvistaminen kuitenkin aiheutti kansallista eriytyneisyyttä ja jopa vihanpitoa alueella.
Suomenruotsalaisuutta etsimässä
Suomenruotsalaisuus identiteettinä ja kulttuurina on vaikeasti määriteltävissä, mutta se luo perustan minuudelle ja ryhmään kuulumiselle.
Rakas, typistetty kaksikielisyyteni
Suurin osa maailman väestöstä on kaksi- tai monikielisiä. Miten hyvin kieliä pitää osata, jotta voi sanoa olevansa kaksikielinen? Miten kahden kielen puhuminen pienestä pitäen voi olla identiteetin kannalta niin merkittävää?