Lasten sukupuolikäsitykset sosiaalisissa suhteissa
Miten sukupuoli ja sukupuolisuus ilmenevät lapsen maailmassa? Miten heteroseksualisoidut seurustelunomaiset suhteet toimivat osana lasten monitasoisia sosiaalisten suhteiden kokonaisuuksia?
lapset
Pottatreeni Norsunluurannikolla
Jokaisen lapsen elämässä tulee vastaan aika, jolloin on opittava vessatavoille. Meillä tämä tarkoittaa vaipoista potalle siirtymistä. Eri puolilla maailmaa tämäkin rituaalinen elämänvaihe järjestyy monin eri tavoin. Afrikan Norsunluurannikolla elävän beng-kansan lasten “pottatreeni” aloitetaan mahdollisimman varhain, vain muutaman päivän ikäisenä, antamalla vauvalle suolen tyhjentävä peräruiske kahdesti päivässä.
Joulupukki tulee – oletko valmis valehtelemaan lapselle?
Joulu on lämminhenkinen perhejuhla, jolloin koristellaan kuusi, annetaan lahjoja ja valehdellaan lapsille joulupukista. Ennen joulua myös media aktivoituu käsittelemään joulupukkiuskon moraalia: onko haitallisempaa kertoa lapselle totuus joulupukista vai olla kertomatta?
Toive kuulumisesta – yksin tulleet nuoret Suomessa
Yksin matkaavia nuoria ja lapsia on aina liikkunut pakolais- ja väestövirtojen mukana, mutta nyt heitä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksin maahan tullut nuori tarvitsee paitsi turvallisen fyysisen myös sosiaalisesti hyväksyvän ympäristön, jonka avulla kotoutuminen uuteen maahan voi alkaa. Hän tarvitsee luotettavia aikuisia ja ennen kaikkea ystäviä uudesta kotimaastaan. Suomen Akatemian rahoittamassa TRUST-kärkihankkeessa korostetaan kuulumisen tunteen merkitystä, jonka rakentumista yksin tulleiden lasten ja nuorten arjessa tulisi tukea ja vahvistaa.
Nuorten kanssa työskentelevät ihmiset puhuvat ”järkyttävästä käänteestä”, johon on johtanut pyrkimys mahdollisimman suuren ihmismäärän nopeaan ja tehokkaaseen käsittelyyn.
Koltansaami elpyy kielipesässä
Antropologi Tiina-Maaria Laihin mukaan perheet eivät saisi jäädä yksin koltansaamen kielenelvytyksessä. Artikkeli julkaistu Yle.fi:ssä 21.9.2017 Kuva: Tiina-Maaria Laihi
Kielipesät kulttuurin kehtona
Miten pelastetaan katoava kieli tai elvytetään marginaaliin ajettu kulttuuri? Kielen ja kulttuurin välinen suhde on kiistaton, mutta samaan aikaan kieliä kuolee sukupuuttoon jatkuvasti. Tämä johtuu yleensä siitä, että kieli ei siirry luontevasti vanhemmilta sukupolvilta nuoremmille poliittisista tai sosiaalisista syistä. Myös Suomessa saamelaisten kielen ja kulttuurin siirto sukupolvien välillä on ollut vaarassa. Ongelmaan on löydetty yhtenä ratkaisuna kielipesät varhaiskasvatuksen muotona.