Mielenterveys ja sen hoito ovat kulttuurinen peili, josta kuvastuvat yhteiskunnan arvot ja käytännöt. Karoliina Ahonen tutkii tuoreessa teologian väitöskirjassaan ihmisoikeuksien toteutumista suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa hyvinvointivaltion alkuajoista nykypäivään.
Tänä pääsiäisenä ruokapöydät ovat sukupäivällisten sijaan täyttyneet kelmeistä skype-puheluista. Poikkeustilan sanelema eristäytyminen on irrottanut meidät kodin ulkopuolisista sosiaalisista kontakteista. Tämän vaikutus on erityisen dramaattinen Suomen yli miljoonalle yksinasujalle, erityisesti ikääntyneille. Yksinäisyys onkin kriisin konkreettisimpia seurauksia.
Trauma on psykiatrinen diagnoosi ja mielen häiriötila, joka on tullut laajalle yleisölle tutuksi suuronnettomuuksien ja terrori-iskujen jälkihoidon seurauksena. Ajan saatossa trauma terminä on laajentunut puhekieleen, jossa se on saanut uusia merkityksiä. Samalla käsitteen merkitys on hämärtynyt tavalla, joka kääntyy toisinaan itseään vastaan.
Yksinäisyydestä puhutaan tällä hetkellä terveysriskinä. Etnografinen tutkimus aiheen parissa osoittaa, että omaa yksinäisyyttä tarkastellaan usein kuin psykologista tarinaa. Yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus jää helposti huomioimatta.
Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen on tutkinut suomalaisten kosketushistoriaa Tampereen yliopiston Marjo Kolehmaisen kanssa. Noin puolet kaikista tutkimukseen osallistuneista totesi, että he olivat kärsineet koko ikänsä rakastavan,…
Psykologisella antropologialla tarkoitetaan ihmismielen tarkasteluun keskittynyttä antropologian suuntausta. Se on yksi lääketieteellisen antropologian alahaaroista, mutta sitä voi laajuutensa ja pitkän historiansa puolesta pitää omana erikoistumisalanaan. Psykologisella antropologialla on lukuisia alasuuntauksia, kuten lasten kehitykseen keskittynyt kasvatusantropologia, muistin antropologia sekä tunteiden antropologia.