Koska antropologien tutkimuskohteet ovat perinteisesti sijainneet ”kaukana kotoa”, työskentelee alan edustajia myös kehitysyhteistyön parissa. Antropologialla onkin yhteytensä kehitysmaatutkimuksen tieteenalaan. Kehitysyhteistyössä antropologit joutuvat jatkuvasti painimaan sellaisten kysymysten kanssa kuten kuinka varmistaa, ettei tutkimustietoa käytetä tutkittavaa yhteisöä vastaan, ja kuinka paljon kehitysorganisaattoreiden menetelmiin voi ottaa kantaa. Kehitysyhteistyön alkuaikoina antropologeja värvättiin yleensä mukaan vasta, kun kehitysprojekti ei toiminutkaan niin kuin piti.

Soveltavan antropologian konferenssissa keskusteltiin siitä, kuinka yhteisöt ja kulttuurit antavat erilaisia merkityksiä innovaatioille. Esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödynnetään monin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Maailma digitalisoituu ja automatisoituu, ihmiset ja koneet elävät yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa. Antropologinen tieto, ymmärrys ihmisen käyttäytymisestä alati muuttuvassa ympäristössä, voi tuoda huimasti lisäarvoa sosiaalisten innovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kehittämiseen.

Voiko soveltavalla antropologialla olla merkittävä rooli aikakautemme suurimpien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa? Soveltavan antropologian symposiumissa Ljubljanassa puhuneen klimatologian professorin ja nobelistin Lučka Kajfež Bogatajn mielestä antropologeilla on tärkeä tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Hänen mukaansa ilmiön ymmärtäminen luonnontieteelliseltä näkökulmalta, ja sen maantieteellisten seurausten ennustaminen yksistään eivät riitä ongelman ratkaisuun, sillä kyseessä ovat ihmisten käyttäytymisen seuraukset. Luonnontieteet eivät pysty selittämään tai ymmärtämään ihmisen toiminnan roolia ilmastonmuutoksessa ja muissa aikamme suurissa globaaleissa haasteissa, joiden juuret ovat usein ruohonjuuritason kehityskuluissa.